5. viikko: lentokenttiä ja putkiremontteja

Tällä viikolla harjoiteltiin bufferointia eli puskurointia ja analysointia. Opin myös mm. että field calculatorilla voi laskea vain valittuja kohteita koskevaa tietoa valitsemalla laatikon kyseistä toimintoa käyttäessä ja toisaalta, kyseisen laatikon olemassaolo kannattaa muistaa silloinkin kuin haluaa hyödyntää koko aineistoa, ettei vahingossa laske vain valittuja kohteita niin kuin minulle kävi. Onneksi virheistä oppii tehokkaasti silloin kun ymmärtää, mikä meni väärin!

QGIS:in parissa työskentely opettaa kyllä paljon kärsivällisyyttä ja itsenäisiä ongelmanratkaisutaitoja. Tällä kertaa sain harjoitetta tehdessäni virhekoodin, jonka ratkaistakseni seurasin QGIS Tutorial ja Tips -sivulta löytyviä ohjeita. Käytetyistä komennoista hyödyllisinä mieleen ovat painuneet ainakin aggregate, select by expression ja extract selected values. Olen huomannut myös, että karttakuvan selitysruudun taustan saa muutettua läpinäkyväksi, mikä oli hyödyllistä kuvan 2 karttaa tehdessäni.

Usein minulla harjoituksia tehdessä tapahtuu qgisissä joitain virheitä, joiden syytä en ymmärrä, mutta joista huolimatta olen saanut tehtävät tehtyä. Saan asian yleensä hoidettua, mutta jälkikäteen tulee mietittyä tekiköhän asian turhan hankalasti tai vaihtoehtoisesti, mikä ongelman syynä loppujen lopuksi olikaan.

Lentokenttien melu

Mietin tehtävän alussa, olisiko melualue todenmukaisempi, jos mukaan ottaisi tähdillä merkityt laskeutumisalueet (?) myös. Jätin ne kuitenkin pois ja piirsin vain kiitoradat polygoneina Malmin lentokenttää koskevaan tehtävään. Myöhemmin harjoitusta tehdessäni huomasin kuitenkin, että minulla oli oikeanlainen ajatus, koska tehtävän 1 (katso: vastaustaulukkoviimeisessä kysymyksessä Helsinki-Vantaan lentokentän suhteen pohdittiin muuttuneen laskeutumissuunnan aiheuttamaa muutosta melualueeseen.

Kuvassa 1 on näkyvissä kartalla Helsinki-Vantaan melualueet eri väreillä merkattuna sekä 2km säde piirrettynä kiitoradoista. Laitoin kuvaan myös näkyviin kodit, jotka sijaitsevat enintään 2km päässä kiitoradasta ja/tai vähintään 60dB melualueella. Tehtävässä 1 oli kohta,  jossa kysyttiin asuuko kukaan 2km säteellä ja väh. 65dB melualueella. Kuvasta kuitenkin nähdään, että turkoosilla merkityn alueen sisällä taloja ei ole ollenkaan 65dB alueella. Kiitoratojen piirtotarkkuus vaihtelee henkilöiden välillä, mikä puolestaan vaikuttaa siihen mihin asti säde yltää. Esimerkiksi Nikolai Tuurilla alueelle on osunut jokin talo, koska hänen laskujen mukaan 0,7% ihmisistä, jotka asuvat 2km säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä asuvat myös 65dB alueella,

 

Kuva 1: Helsinki-Vantaan lentokentän melualueet, 2km säde piirrettynä kiitoratojen ympärille ja alueen asuintaloja.

Putkiremonttien tarpeen kartoittamista

Tehtävässä oli tarkoitus kartoittaa alueita, joissa tullaan tekemään paljon putkiremontteja. Vastaukset tehtävän kysymyksiin on nähtävissä vastaustaulukossa. Rupesin tekemään tehtävää yhdistämällä tietokantoja, joihin olin laskenut asuntojen lukumäärän summan sekä kaikista kerrostaloista, että vain 65-70 rakennetuista kerrostaloista. Myöhemmin ymmärsin, että tehtävässä kerrostalon täytyy olla 1 rakennus asuntojen sijaan, joten teinkin tehtävän kätevästi  count points in polygon -toiminnolla.

Tehtävää tehdessäni ymmärsin myös, että vuosina 1965-70 rakennettujen kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista ei kuvaa hyvin alueita, joilla tullaan tekemään eniten putkiremontteja. Tämä johtuu siitä, että jos yhdellä alueella on kolme kerrostaloa, joista kaksi tarvitsee remontin niin alue kuuluisi 60-80% luokkaan (katso kuva 2), mutta alue jolla 10:nen 50:stä tarvitsisi remontin kuuluisi 20-40% luokkaan siitä huolimatta, että siellä remontoitavia taloja olisi enemmän. Laitoinkin kuvaan 3 näkyville 1965-70 rakennettujen kerrostalojen määrän niiden osuuden sijaan, koska se kuvaa alueen putkiremontointitarvetta enemmän. Lisäksi tajusin harjoitukset jo tehtyäni, että toinen kuva olisi ollut hyödyllistä olla kaikkien talojen, ei vain kerrostalojen, putkiremonttien tarpeesta. Se kuvaisi remontointitarvetta vieläkin paremmin ottaen huomioon myös muut talotyypit.

Kuva 2: Vuosina 1965-1970 rakennettujen kerrostalojen osuus kaikista alueen kerrostaloista pääkaupunkiseudulla.
Kuva 3: Vuosina 1965-1970 rakennettujen kerrostalojen lukumäärät pääkaupunkiseudun alueilla.

Lähteet

Nikolai Tuuri. 2023. Nikolain blogi. 5. Kurssikerta. luettu 19.3.2023

QGIS Tutorials and Tips. Handling Invalid Geometries. luettu 16.2.2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *