Kuukausi: tammikuu 2024

Toisella kurssikerralla keskityimme projektioihin ja tietokantojen käyttöön.  Toimme mukaan myös edellisellä kerralla opittuja asioita. On hyvä, että aiemmista asioista tulee automaattisesti kertausta, sillä QGIS:n rajattomia mahdollisuuksia voi olla viikon jälkeen vaikea muistaa.

Uusiakin asioita tuli vastaan kurssikerralla, kuten WFS-aineistojen tuonti QGIS:iin sekä valintatyökalujen käyttö. Opettajan ohjeiden kanssa uusista haasteista pääsi läpi helposti, ja kokeilin myös seurata itsenäisiä ohjeita.  Joissakin kohdissa kuitenkin huomasi QGIS:n olevan vielä hankala ohjelma, joten edistyminen joskus joutui odottamaan opettajan apua. Itsenäinen kokeilu kurssikerran lopussa tuotti pientä päänvaivaa, mutta niistäkin kuitenkin selvittiin kaverin avulla yhdessä pohtimalla.

Projektion tutkinta Lapissa

Tutkimme aluksi eri projektioiden vaikutuksia Pohjois-Lapissa sijaitsevan alueen pinta-alaan. Projektioiden tarkastelussa vertasimme Suomen ERTS-TM35FIN-projektiota muihin projektioihin, kuten Mercatoriin, Robinsoniin ja Euroopan ERTS89-extended-projektioihin.

Cartesian-vaihtoehto mittaa etäisyyttä litteällä maanpinnalla, mutta ellipsoid mittaa sitä maapallon muotoa lähellä olevan ellipsoidin kautta(GIS StackExchange 2017). Sen vuoksi ellipsoid-mitta-asteikolla kuvan 1 mittaustulos ei muuttunut, sillä etäisyyttä mitattiin koko ajan samalla tavalla. Cartesian-mitta-asteikolla taas tulos muuttui joka kerta, koska projektion vaihto vääristi litteää karttaa. Suurin poikkeama oli Mercatorin projektiossa (54004), kun kolmion pinta-ala kasvoi yli viisinkertaiseksi Europpan projektioon (3067) verrattuna. Tämä johtuu Mercatorin luontaisesta napa-alueiden vääristelystä, sillä se on lieriöprojektio, joka yrittää kuvata geoidia.

Muut vastaan ERTS89-Europe

Suomen TM35FIN-projektion ja Euroopan ERTS89-projektion erot ovat varsin pienet, jopa lähes huomaamattomat. Euroopan laajuinen projektion kuitenkin voitu pienemmän kuvausalueensa vuoksi suunnitella niin, ettei se vääristä suuresti mantereen reunoillakaan. Projektiovertailu on siinä mielessä kiinnostava, että vääristymä tapahtuu itä-länsi-suuntaisesti, toisin kuin muissa valitsemissani projektioissa.  Jälkeenpäin ajateltuna en taaskaan tajunnut muokata luokkia niin, etteivät niiden arvot osu samaan kohtaan. Nyt kartasta voi olla vaikea hahmottaa, kuuluuko esim. 1,002 suurimpaan vai toisiksi suurimpaan luokkaan.

Mercatorin vääristymä kuvassa 3 on edelliseen verrattuna valtava. Jo Etelä-Suomi on nelinkertaisesti suurempi ja Lapissa on kahdeksankertainen ero pinta-alassa projektioiden välillä. Vaikka vääristymä on kookas, se johtuu projektion tarkoituksesta eikä vääristymä tee siitä hyödytöntä. Mercatorilla on ollut oma käyttönsä navigoinnissa, mutta Suomen tarkkaan kuvaamiseen se ei selvästikään sovellu. Kuvan 3 kartassa luokat olisvat voineet olla kauniimpia, esim. 4,9->5, ja Mercatorin projektio oli unohtunut karttaan TM35FIN-projektion sijasta. Värit ja luokkien määrät ovat kuitenkin mielstäni onnistuneita.

Robinsonin vertailussaerot palaavat maltillisiksi, mutta vääristymä on silti selkeä. Kuten Henrikki Kopsa (2024) huomasi, vääristymäluokan paksuus kasvaa pohjoiseen mentäessä kertoimen mukana. Tämä johtuu projektion yrityksestä tasapainotella oikeakulmaisuuden ja oikeapintaisuuden välillä, jolloin Tissot’n indikaattorit ovat pohjoisessa suuremmat vaikka oikeakulmaisuutta on myös yritetty tavoitella.  Muuten Mercatorin vertailu kuvassa 3 näyttää ensisilmäyksellä samankaltaiselta kuvan 4 kanssa. Tätä olisi mahdollisesti voitu välttää käyttämällä erilaista väriskaalaa toisen kartan teossa.

Lähteet

https://gis.stackexchange.com/questions/238759/why-is-ellipsoidal-distance-greater-than-cartesian-distance

Kopsa H. (2024). Henrikin blogi. Viitattu 30.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/hekopsa/

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS-ohjelmaan, jota olin aikaisemmin käyttänyt pari kertaa johdattelevalla gis-kurssilla. Olin kuitenkin unohtanut melkein kaiken ohjelman toiminnoista, joten kertaus tuli tarpeeseen. En tiennyt ennen kurssin alkua, kuinka opetus tulee toimimaan, mutta luennolla se vaikutti olevan enimmäkseen ohjeiden seuraamista ja QGIS: opettelua. Pidän ohjeiden mukaan toimimisesta varsinkin QGIS:n kaltaisessa ohjelmistossa, sillä siinä on ihan liikaa erilaisia toimintoja itsenäiseen kokeiluun.

Aluksi en keskittynyt opetukseen, vaan aloin suoraan tekemään luennolla tehtävää harjoitusta Moodlessa olleiden ohjeiden avulla. Sain aluksi edettyä hyvin ja autoin myös vieressä istuneita, mutta sitten jäin attribute table-kohdan käytössä jumiin. En oikein ymmärtänyt ohjeita, joten jouduin odottelemaan, kunnes opetus ehti samaan kohtaan. Päätin siinä vaiheessa mennä loppuluennon ajan opetuksen tahdissa, jotten turhaan tuskailisi simppeleiden ongelmien takia. Opetuksen aivoton seuraaminen ei ole kuitenkaan aina hyvä idea, koska nyt muutaman päivän luennon jälkeen en kunnolla muista käytettyjä komentoja ja saattaisin joutua lukemaan ohjeet uudestaan. Sen takia yritän yleensä mennä omaan tahtiin ohjeita lukemalla, sillä asiat painuvat niin paremmin mieleeni. Mutta valitettavasti jään joskus ohjeissa jumiin ja joudun odottelemaan opettajan ratkaisua.

Typpipäästökartta

Itse harjoituksessa suurin osa käydystä asiasta oli uutta, enkä ollut aikaisemmin tehnyt samankaltaista karttaa QGIS:llä. Teimme maakohtaisia typpipäästöjä Itämereen kuvaavan kartan, jossa käytimme väriskaalaa kuvaamaan päästöjen määrää. En olisi itse muistanut kuinka vastaava kartta tehdään, mutta olen mielestäni aikaisemmalla kurssilla tehnyt graduated-väriskaalalla jonkin kartan QGIS:ssä. Lopputulos oli mielestäni ihan ok, mutta siitä jäi puuttumaan joitakin elementtejä. Esimerkiksi Taika Jaakkola (2024) mainitsee punavihersokeuden huomioimisen kartanteossa, eikä omatekemäni kartta ole kovin helposti luettava värisokeille. Olisin voinut myös jättää pois syvyysviivat Itämereltä luettavuuden parantamiseksi ja tehdä muiden maiden rajoista helpommin havaittavat. Opetusta seuraamalla pääsee pitkälle, mutta ei kannata unohtaa omien aivojen käyttöä. Olisin voinut itse ajattelemalla vain poistaa syvyyskäyrät, mutta en tehnyt niin, kun opettaja ei käskenyt. Lähteen olisi myös voinut merkitä suoraan karttaan. Muuten olen tyytyväinen karttaan, sillä legenda, luokkien oikea määrä ja järvien näkyvyys onnistuvat mielestäni todella hyvin. Kartan teko oli lopulta varsin helppoa, kun pääsi yli parista jumittavasta kohdasta opettajan avulla. Aura Niskanen (2024) mainitsee blogissaan mahdolliset ulkoiset päästöt Itämereen, kuten jokien ja laivojen mukana muista maista tulevat päästöt. Mielestäni data olisi voinut ottaa huomioon myös nämä. Tällaisissa tapauksissa jopa kartantekijä itse voi olla tietämättään levittämässä väärää tietoa asiasta, jos data ei ole kunnossa eikä siihen olla perehdytty.

Kartta ruotsinkielisten osuudesta kunnissa

Olin muutama päivä luennon jälkeen yrittänyt tehdä karttaa, mutta luennon opit eivät olleet jääneet kovin tarkasti päähäni. Tarvitsin lopulta kavereiden apua kartanteossa, mutta ongelma oli taas yksinkertaisempi kuin ajattelin. Kartta tuli nopeasti valmiiksi, eikä siihen jäänyt omasta mielestäni paljon ongelmakohtia. Jouduin hieman muokkaamaan luokkien määrää manuaalisesti, koska natural breaks-komento ei halunnut lisätä lähes ruotsia puhumattomia kuntia kartalle. Mielestäni kartta kuvaa oikein hyvin ruotsin kielen asemaa kunnissa, ja en itse keksi siitä paljoa parannettavaa. Luokkia olisi ehkä voinut vielä manuaalisesti säätää kauniimmaksi, esim. 15,7-30,8 sijaan 15-30 olisi ollut visuaalisesti parempi. Kartasta puuttuu myös lähde.

Lähteet

Jaakkola T. (2024) Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 24.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/

Niskanen A. (2024) Auran blogi. Viitattu 24.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/niskanau/

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!