Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäinen kurssikerta on nyt käytynä. QGIS tuli jo hieman tutummaksi, mutta minulla on sen käyttämisessä vielä valtavasti opeteltavaa. Kurssikerralla kartan visualisointi opettajan johdolla tuntui vielä jokseenkin selkeältä, mutta kun aloin tekemään kotitehtäväkarttaa Suomen kunnista, tuntui kun en olisi QGIS-ohjelmaa koskaan avannutkaan. Minulla meni tosi pitkään, että pääsin tehtävässä edes alkuun. Lopulta kurssikerran ohjeita tarkasti seuraamalla sain aikaiseksi jonkinlaisen kartan, mutta parannuksen varaa olisi vielä paljon.

Vaikka ajauduin pieneen epätoivoon tehtävää tehdessäni, koen kuitenkin oppineeni jotain ensimmäisen kurssikerran jälkeen. Koen nyt olevani kykenevä etsimään QGIS-ohjelmasta eri toimintoja itsenäisemmin. Osaan myös liittää ohjelmaan dataa ja kaivaa esiin muuttujataulukot. Ohjeiden avulla onnistuin visualisoimaan itsenäisesti yksinkertaisen kartan, mutta hienosäädössä olisin kaivannut lisää neuvoja.

Kotitehtävänä koostamassani kartassa (kuva 1) näkyy Suomen kuntien väkiluvut prosenttiosuuksina koko väestöstä. Legendasta voidaan nähdä kymmenen eri luokittelua välillä 0 % – 11,9 %. Väkiluvultaan prosentuaalisesti suurimmat kunnat on kuvattu kirkkaanpunaisella, kun taas pienet kunnat vaaleamman punaisella. Kartassa on mukana myös valkoisia kuntia, joihin sisältyvät kaikki alle 2778 asukkaan kunnat. Legenda näyttää, että näissä kunnissa asuisi 0 % Suomen väestöstä, joka ei tietenkään ole totta. En saanut QGISillä muokattua tietoja niin, että pienimmät kunnat olisivat näkyneet kartalla järkevästi. Tämä olkoon oppimistavoite tuleville tunneille. Miska Pihlajaniemi (2024) on sen sijaan saanut ruotsinkielisten osuutta kuvaavalle kartalleen hyvin esiin pienimmän luokan, joka on hänen kartassaan 0-0,1 %.

Kartasta voidaan päätellä, että kuntia, joissa asuu yli 5,4 prosenttia Suomen väestöstä on 4: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tampere. Tämäkään ei tosin näy kartasta kovin tarkasti, sillä kirkkaimman punainen väri ei erotu toiseksi kirkkaimmasta kauhean hyvin. Seuraavaksi suurimmassa kategoriassa ovat Turku ja Oulu. Kunnat olisi ehkä voinut jakaa esimerkiksi viiteen eri kategoriaan kymmenen sijasta, jolloin värisävyt erottuisivat paremmin toisistaan. Kartasta kuitenkin löytyy kaikki tarvittava tieto, joka lisää sen informaatioarvoa.

 

Ensimmäisellä kurssikerralla tehtiin koropleettikartta Euroopan maiden typpipäästöistä Itämereen. Kuvan 2 kartassa on esitetty kirkkaimman punaisella maa, jonka typpipäästöt ovat suurimmat, joka tässä tapauksessa on Puola. Vaaleamman punaisen väreillä kuvataan vähemmän typpipäästöjä tuottavia maita. Vihreällä on kuvattu maat, jotka eivät ole Itämeren rannalla ja vaaleansinisellä järvet. Itämeren syvyyskäyrät ovat ruskean sävyisiä ja HELCOM-merialueet kirkkaamman sinisellä. Veera Matikainen (2024) pohti blogissaan, että kartasta olisi saanut vielä informatiivisemman, jos valtioiden päällä olisi esitetty prosenttiluvut typpipäästöistä. Olen samaa mieltä Veeran kanssa, ja ne olisi ollut hyvä lisä omalle kartallenikin.

Vielä loppuun laitan itsellenikin muistutuksen ensi viikkoa varten. Tein tällä viikolla kotitehtävän vasta 3 päivää kurssikerran jälkeen, ja olin selvästi unohtanut monet QGISin käyttöön liittyvät yksityiskohdat, joka vaikeutti kartan tekoa. Ensi viikolla siis teen kotitehtävän mahdollisimman pian kurssikerran jälkeen, jotta kaikki tieto on tuoreena mielessäni. Suosittelen samaa myös muille!

Lähteet

Matikainen, V. (2024) Ensimmäinen kurssikerta. Veeran GIS-blogi:). Viitattu 29.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/veematik/2024/01/18/hello-world/

Pihlajaniemi, M. (2024) Ensimmäinen luento. Pmiska’s blog. Viitattu 29.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/pmiska/2024/01/24/ensimmainen-luento/