Kuudes kurssikerta

Kuudes kurssikerta alkoi sillä, että pääsimme keräämään itse dataa maastosta. Keräsimme dataa Kumpulan ympäristöstä Epicollect5-sovelluksen avulla. Keräämämme data sisälsi tietoa erilaisten paikkojen turvallisuuden tunnusta kävelijän näkökulmasta. Data koottiin yhteen, jonka jälkeen hyödynsimme sitä QGISin puolella kartan visualisoinnissa. Ensin pisteet visualisoitiin, jonka jälkeen ne interpoloitiin saaden lopputulokseksi kuvan 1. kartan. Kuvasta 1. näkyy, missä opiskelijat ovat liikkuneet dataa keräämässä, ja kuinka turvallisiksi he ovat eri paikat kokeneet. Kartalta voidaan nähdä, että Kumpulan kampukselle johtava mäki on koettu erityisen turvattomana ja sen kohta on kuvattu punaisella värillä. Mäki on talvisin erittäin liukas ja ajoittain huonosti hiekoitettu, joka vähentää turvallisuuden tuntua. Sinisellä värillä on kuvattu monia paikkoja Kumpulan kampuksen ulkopuolella, erityisesti kasvitieteellisen puutarhan läheisyydessä sijaitsevilla viheralueilla. Alueet olivat viihtyisiä ja kohtuu hyvin hiekoitettuja, joka varmasti selittää niiden korkeaa turvallisuuden tuntua. Henrikki Kopsa (2024) on lisännyt omaan karttaansa vielä legendan, joka lisää kartan informaatioarvoa.

Tämän jälkeen siirryttiin muunlaisen pistemuotoisen tiedon käsittelyyn. Tehtävänä oli hakea Moodlen linkkien kautta dataa erilaisista hasardeista, ladata data QGISiin, ja visualisoida pisteet kartalle. Valitsin hasardeiksi maanjäristykset eri vuosikymmeninä, sekä tulivuorten sijoittumisen maapallolla. Kuvan 2 kartassa näkyy vähintään 6 magnitudin maanjäristykset vuosien 2000–2024 välillä. Kuvassa 3 puolestaan vuosien 1980–2024 välillä, ja kuvassa 4 vuosien 1970–2024 välillä. Kuvassa 5 on esitetty tulivuorten sijoittuminen maapallolla. Kuvassa 6 kaikki edellä mainittu data on kerätty pistemuodossa yhteen karttaan.

Mielestäni kyseiset kartat olisivat erinomaisen käyttökelpoisia maanjäristyksien ja tulivuorten käsittelyssä koulussa. Varsinkin, jos karttojen pisteet esittäisi esim. GQIS ohjelman avulla samalla kartalla niin, että voidaan tarkastella 2000-luvun maanjäristyksiä ja sen jälkeen lisätä kartalle mukaan 1970- ja 80- luvuilta lähtien tapahtuneet maanjäristykset ja vertailla eri ajanjaksoja. Kartat ovat sen verran suurpiirteisiä, että suuria eroja maanjäristysten suhteen niistä ei pysty näkemään. Lähi-Idän alueen sekä Afrikan mantereen kohdalla voidaan kuitenkin nähdä enemmän maanjäristyksiä, kun otetaan käyttöön pidempi tarkasteluväli. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut mielekkäämpää tarkastella ehkä täysin eri ajanjaksoja, jolloin olisi voinut tutkia esimerkiksi eri vuosisadoilla tapahtuneita maanjäristyksiä tarkemmin. Taika Jaakkolalla (2024) on blogissaan mielestäni myös hyvä tapa esittää tietoa maanjäristyksistä. Jaakkola (2024) on yhdistänyt samalle kartalle eri kokoluokkien maanjäristykset kuvaten niitä eri kokoisilla ja värisillä merkeillä.

Myös litosfääriaattojen saumakohdat olisi hyvä lisätä kartalle, mikäli niitä käyttäisi kouluopetuksessa.  Jaakkola (2024) lisää myös, että laattojen liikesuunnat kasvattaisivat kartan opetuksellista arvoa. Legenda, mittakaava ja pohjoisnuoli pitäisi tietenkin myös vielä lisätä kartoille. Näin opiskelijoille voisi havainnollistaa vielä paremmin, kuinka laattojen reunat vaikuttavat tulivuorten syntyyn ja maanjäristyksiin. Toki näiltäkin kartoilta pystyy havainnollistamaan tulivuorten ja maanjäristysten yhteyden mainiosti. Kuvasta 6 voidaan nähdä, että maanjäristyksiä tapahtuu korostuneesti tulivuorialueilla. Hyvät kuvat maanjäristys- ja tulivuorialueiden sijoittumisesta sekä litosfäärilaatoista löytyy Internet Geography- nimiseltä nettisivulta (N.d.), josta löytyy myös kattavasti lisätietoa aiheesta esimerkiksi opetusta varten.

Lähteet

Distribution of earthquakes and volcanoes. (N.d.). Internet Geography. Saatavilla 21.2.2024 https://www.internetgeography.net/igcse-geography/the-natural-environment-igcse-geography/distribution-of-earthquakes-and-volcanoes/

Jaakkola, T. (2024) Viikko 6. Happihyppely ja sen tulokset sekä opetuskarttoja vaikka en opettajaksi haluakaan. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 1.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/2024/02/22/happihyppely-ja-sen-tulokset-seka-opetuskarttoja-vaikka-en-opettajaksi-haluakaan/

Kopsa, H. (2024) Geoinformatiikan menetelmät 1, kuudes luento/työpaja!. Henrikin blogi. Viitattu 1.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/hekopsa/2024/02/24/geoinformatiikan-menetelmat-1-kuudes-luento-tyopaja/