Helsingin yliopisto
Kolmannnen kurssikerran ensimmäisellä puoliskolla käsittelimme csv-tietokantojen liitoksia ja tiedon tuottamista tietokantaan sijainnin perusteella. Lisäksi teimme tauon jälkeen itsenäisesti tulvaindeksikartan Suomen valuma-alueista. Tietokantojen liitokset opettajan avulla sujuivat hyvin, eikä mitään ongelmia tullut missään vaiheessa. En kuitenkaan uskaltanut edes avata kurssikerran itsenäisiä ohjeita, sillä aiemmilla luennoilla ne olivat vain lisänneet tuskaani. Ohjeet unohtamalla pystyin myös paremmin keskittymään opetukseen. Tulvaindeksikartan tekemisessa tuli kuitenkin haasteita datan ja ympyrädiagrammien kanssa, eikä kartasta tullut mielestäni ideaalinen visuaalisesti. Haastavinta tällä kerralla oli koropleettikartan ja ympyrädiagrammien yhdistaminen visuaalisesti järkevällä tavalla. Myös QGIS:n käytössä pitää olla erittäin tarkkana, koska pienikin asia väärässä paikassa voi kaataa ohjelman ja kadottaa unohteliaan käyttäjän työn.
Afrikan konfliktit ja luonnonvarat
Kuvan 1 kartasta tuli mielestäni järkevä visuaalisesti. En kuitenkaan saanut liitettyä internetin käyttöön liityviä tietoja kartalle ajanpuutteen takia. Esimerkiksi internetin käyttöasteesta olisi voinut löytää jonkinlaisen yhteyden konfliktien lukumäärään tai kartalla oleviin luonnonvaroihin. Ohjeita seuraamalla kartasta tuli kuitenkin mielestäni oikein laadukas.
Kartasta ei silti voi välttämättä päätellä, onko luonnonvaroilla ja konflikteilla korrelaatiota. Esimerkiksi Libyassa ei kartaan mukaan ole ollenkaan konflikteja, mutta sen datan luomisen jälkeen Libya on ollut pitkään sisällissodan kourissa. Liberiassa ja Angolassa vaikuttaa kartan mukaan olleen konflikteja luonnonvarojen lähellä, mutta Sahelin alueella ja Etiopiassa näyttää olevan ongelmia ilman luonnonvarojakin. Etelä-Afrikassa taas on paljon timantteja, mutta kiistat vaikuttavat puuttuvan tilastoista. Taustalla konflikteissa todennäköisesti vaikuttavat hallinnon vahvuus, etniset jännitteet, yleinen tulotaso ja muut tekijät. Lisäksi konfliktien alkamisvuodet ja luonnonvarojen löytämisajat kartalla tarjoaisivat suurempaa ymmärrystä luonnonvarojen ja konfliktien yhteydestä. Kaivoksien ja öljykenttien tuottavuus saattaa myös vaikuttaa konfliktien laajuuteen.
Tulvakerroinkartta
Tulvakerroinkartan teko alkoi hyvin, kun tietokantaliitokset oli helppo tehdä aikaisempien ohjeiden perusteella. Sain myös laskettua tulvaindeksit ja tehtyä koropleettikartan ilman suurempaa ulkopuolista apua, mutta ongelmat alkoivat järvisyysprosentin ilmestyttyä attribuuttitaulukkoon tekstimuodossa. QGIS alkoi myös mysteerisesti kaatuilla yrittäessäni korjata asiaa, ja jouduin lähestulkoon kopioimaan diagrammien teon kaverilta ajan ja kärsivällisyyden loppuessa kesken. Kiireellä tehdyn tuloksen huomaa kuvasta 1, sillä varsinkin Etelä-Suomessa pienten valuma-alueiden tulkitseminen on erittäin hankalaa. Ajattelin läpinäkyvyyden hieman auttavan kartan lukemisessa, mutta etelän pienten alueiden järvisyysprosentti jää kartasta epäselväksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että löysin toiminnon, joka skaalaa ympyrädiagrammin valuma-alueen koon mukaan. Visuaalisuutta olisi myös voinut parantaa ottamalla ympyrädiagrammiin toisen värin maa-alueelle, tai jopa tekemällä kaksi erillistä karttaa. Mielestäni Pietu Nuortimon (2024) kartta näyttää diagrammin haluamallani tavalla varsinkin Pohjanmaalla, ja kaksi karttaa auttavat tulosten tulkinnassa.
Kuvan 2 kartasta voidaan kuitenkin lukea, että suurin tulvavaihetlua tapahtuu Pohjanmaan ja Etelä-Suomen rannikolla. Yllätyin etenkin Aurajoen suurista tulvista, sillä Turun kaupungin luulisi numeroiden perusteella peittyvän veden valtaan keväisin. Kiinnostavaa oli myös, että suurilla valuma-alueilla ja järvisimmillä alueilla vaihtelu on pienempää. Tämä voi mahdollisesti johtua järvien suurista kyvyistä varastoida vettä ja sateiden alueellisesta jakautumisesta.
Lähteet
Nuortimo P. (2024) Pietun GIS-seikkailu. Viitattu 5.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/