Neljäs luento

Neljäs kurssikerta alkoi laserkeilausta ja piste- sekä ruutuaineistoja käsittelevällä luennolla. Muinaisten rakennusten löytäminen laserkeilauksella oli kiinnostavaa, mutta olisin mielummin aloittanut suoraan QGIS:n kanssa pysyäkseni hereillä. Kirjalliset ohjeet olivat taas hieman vaikeaselkoiset ja/tai vanhentuneet, joten päätin vain mennä opetuksen mukana. Ohjeissa ei myöskään tehty samoja asioita kuten luennolla, joten ehkä niistä on vain parempi muistella jäkeenpäin tekemäänsä.

Toivon joskus, että opetuksen voisi laittaa kaksinkertaiselle nopeudelle kuten Youtube-videon. Välillä taas pienikin keskittymisen herpaantuminen voi pakottaa kysymään kaverilta, mitä nappia opettaja painoi viisi sekuntia sitten. Toisaalta kaverien ja opettajan apua ongelmatilanteissa voisi olla paljon hankalampaa saada videokurssilla tai itsenäisesti tekemällä, joten lopulta luennoille kannattaa kuitenkin tulla.

QGIS:n kanssa teimme neliökilometrin ruutukoon ruudukon, joka omalla kohdallani kuvaa ulkomaan kansalaisten osuutta pääkaupunkiseudulla. Jätin ruutukoon neliökilometrin kokoiseksi, koska mielestäni muut ruutukoot vain näyttivät huonommilta. Stella Syrjänen (2024) kertoo blogissaan, että ruutukokoja muuttamalla voidaan ”kärjistää tai neutralisoida alueiden eroja”. Esimerkiksi kuvassa 1 suuremmalla ruutukoolla Itä-Helsinki olisi voinut nousta yleisesti esiin sen sijaan, että tummat värit keskittyvät lähinnä Kontulaan ja Itäkeskukseen. Liian pienellä ruutukoolla osuudet voisivat keskittyä taas esimerkiksi pariin taloyhtiöön tai muutamalle kadulle.

Absoluuttisia arvoja ruutukartalla ei kuitenkaan kannata kuvata. Kurssikerran keskusteluissa totesimme, että ruotsinkielisten suuri absoluuttinen määrä Helsingin keskustassa selittyy yleisesti keskustan suuremmalla asukasluvulla. Jos halutaan jostain syystä kuvata vain asukkkaiden määrää jollakin alueella, absoluuttiset arvot ovat hyvä valinta. Mutta osuutta kuvatessa tulee aina ottaa huomioon suhteelliset määrät ja käyttää prosentteja.

Koropleettikarttaan verrattuna ruutukartan etuna on sen rajoittamattomuus hallinnollisiin alueisiin. Esimerkiksi kuvassa 1 Nuuksion lähellä on yksi tumma ruutu, jossa asuu suhteessa paljon ulkomaan kansalaisia. Nuuksion alue on kuitenkin iso, ja hallinnollisia alueita katsottaessa tämä keskittymä ei olisi välttämättä näkynyt kartalla. Tiivimmillä alueilla hallinnolliset rajat voivat olla taas todellisuudessa vain viivoja paperilla. Esimerkiksi kadun molemmilla puolilla olosuhteet ovat todennäköisesti samankaltaisia, vaikka kadulla kulkisi hallinnollinen raja.

Luettavuus saattaa kuitenkin kärsiä ruutukartalla, sillä se ottaa vain tasaisen kokoiset alueet huomioon. Helsingin saaristossa on paljon ruutuja, joiden maapinta-ala on Manner-Helsingin ruutuja paljon pienempi. Ruutujen sijoittuminen voi olla myös hieman satunnaista. Esimerkiksi Espoon lounaiskulmassa Pentalan saarella pienessa pohjoisosassa on ruudun osa ja saarella vaikuttaa olevan asukkaita, vaikka niin ei välttämättä olisi. Ruutu nimittäin osuu myös Espoon rannalle, jossa ruudun asukkaat todennäköisemmin asuvat.

Mielestäni kuvan 1 kartta onnistui visuaalisesti hyvin. Yhden värin väriskaala voi olla usean luokan ainesitossa vaikeasti luettava, mutta päätin rajoittaa luokkia yhden värin saamiseksi kartalle. Useammman värin legendassa sisältän kartan ongelma voi nimittäin olla, ettei lukija ymmärrä nopeasti värien merkitystä. Itselläni oli ainakin vaikeuksia hahmottaa QGIS:n sinistä, punaista ja vihreää sisältävän skaalan kuvaamaa dataa. Värisokeilla voi olla myös samanlaisia vaikeuksia usemman värin kartassa.

Kartan kuvaamat tulokset olivat osittain yllättäviä. En odottanut Nuuksiossa olevan suhtellisen paljon ulkomaalaisia, mutta asiaa miettiessä määrä voi selittyä turismilla alueelle. Ainakin viimeksi Nuuksiossa käydessäni kansallispuistoon kulkeva bussi oli täynnä turisteja, ja osa käyneistä on voinut jäädä alueelle pyörittämään bisnestä. Kontulan ja Leppävaaran ulkomaalaisten osuus ei yllättänyt, sillä varsinkin pakolaisia on keskittynyt tällaisille halvemman asumisen alueille. Ulkomaalaisten osuus Vantaanjoen haaran pohjoispuolella voi puolestaan seilttyä lentokentän läheisyydellä. Nuuksion tapaan alueelle on voinut jäädä maahan tulleita turisteja hyvin yhteyksien ja yritysmahdollisuuksien äärelle. Espoon kartalla valkoiset alueet voivat selittyä pitkillä etäisyyksillä työpaikoille ja omistusasuntojen suurella määrällä alueella. Ulkomaalaiset saattavat ostaa asuntoja harvemmin Suomessa, sillä heidän tulevaisuutensa maassa ei ole aina varma.

Teimme myös ohjeita seuraamalla digitoitua aineistoa Pornaisten tiestöstä ja taloista. Rasteriaineistot jäivät hieman mysteeriksi luennolla, mutta oletettavasti seuraavalla kerralla niitä voidaan käsitellä enemmän. Niiden toiminta syntyi omalla koneellani lähinnä robottimaisesti ohjeita seuraamalla. Kuvaa digitoidusta Pornaisesta ei valitettavasti ole saatavilla QGIS:n versioiden yhteensopimattomuuden takia.

Lähteet

Syrjänen S. (2024). Stella’s blog. https://blogs.helsinki.fi/stellasy/. Viitattu 13.2.2024