Viides luento

Viides luento alkoi jälleen ohjeiden robottimaisella seurannalla, mutta aiheena oli tällä kertaa pääasiassa bufferialueiden luonti ja analyysi. Viime kerralla digitoitua Pornaisten karttaa käytettiin esim. clip-toiminnon ja teiden pituuksien mittamiseen, mutta suurin osa ajasta meni bufferoinnin kanssa.

Kurssikerran itsenäisistä tehtävistä ehdin tehdä lentokenttiin ja juna-asemiin liittyvän tehtävä 1:n. Malmin lentokentän tehtävässä ei tullut vielä mitään ongelmia, sillä ohjeet olivat hyvät ja uusi tieto oli tuoressa muistissa. Myös kaverin kanssa yhdessä pohtiminen auttoi tehtävässä eteenpäin. Se on yksi parhaita keinoja tehdä itsenäistä päättelyä QGIS:n kanssa, koska laajoja mekaanisia kokonaisuuksia voi olla vaikea sisäistää itse saman tien. Kaveri voikin muistaa asoita joita et itse muista ja toisinpäin, ja joskus apu voi pelastaa täydelliseltä jumilta. Lisätehtäviä en kuitenkaan uskaltanut aloittaa, koska edempänä oli vielä hyvin laaja tehtävien kirjo.

Helsinkin-Vantaan kohdalla varsinkin lentomeluvyöhykkeitä oli haastavaa saada yksitellen omaksi datapaketikseen. Kuitenkin yhteisen pohdinnan ja erittäin monen ylimääräisen QGIS-tason jälkeen vastaus saatin valmiiksi. Pohdintaan sisältyi lähinnä kurssikerralla käytyjen QGIS-toimintojen kokeilua ja toistoa kunnes jokin alkoi toimia, erityisesti Selected features only ja Statitics Toolbar olivat tärkeitä työkaluja. Statistic Toolbarin kanssa pitää olla tarkkana, sillä Aili Mikolan (2024) blogissa vastuksien asukasmääriin oli ilmeisesti laitettu kotitalouksien määrä yksittäisten asukkaiden sijasta. Aililla oli toisaalta paljon omaa tapaani kätevämpi toiminto lentomelun kanssa jota en itse tajunnut käyttää (kuva 5 Ailin blogissa). Tikkurilan lentomelualueen luomisessa kävi aluksi pieni lapsus, kun laitoin bufferialueen leveydeksi suoraan 1km, vaikka 500m olisi pitänyt ymmärtää laittaa kilmetrin sijasta. Asian sai kuitenkin korjattua myöhemmin.

Tikkurilan tehtävä oli sellainen pähkinä, että asematehtävän pari ensimmäistä osaa tuntuivat helpoilta. Työikäisten laskemisessa en kuitenkaan ymmärtänyt, miksi ohjeissa neuvottiin käyttämään Join attributes by location- toimintoa. Työikäisten lasku lähtötietokannasta onnistui, mutta sain vastauksen yksinkertaisesti katsomalla statistics toolbaria ja käyttämällä samoja työkaluja kuin ennenkin. Muihin tehtäviin ei tämän jälkeen enää riittänyt aikaa/jaksamista.

QGIS on vähän kuin vieras kieli, jonka opettelemisessa ei auta muu kuin raaka toisto ja opettujen asoiden ymmärrys. Oikoteitä ei valitettavasti ole. Yksi hankala asia toistaiseksi käydyistä on ollut ehkä WFS- ja muiden ulkoisten tiedostojen tuonti QGIS:iin. Asiat kuitenkin palautuvat mieleen toistoilla, joten edellisten kurssikertojen toimintojen käyttö seuraavilla kerroilla on ollut hyödyllistä. Omasta mielestäni olen hyvä lähinnä ohjeiden seuraamisessa ja tarvitsen vielä toistoja eri komentojen käytössä. Käyttäjä itse onkin QGIS:n luultavasti heikoin lenkki yleensä.

Puskurivyöhykettä voi käyttää myös metsien hakkuissa merkitsemään turvallisen etäisyyden teistä tai yleisesti jonkin alueen määrittämiseen tietyn kohteen ympärille.

Lähteet

Mikola A. (2024) Ailin GIS-luola. Viitattu 19.2.2024.https://blogs.helsinki.fi/maili/2024/02/14/buuferointia/