Toinen luento

Toisella kurssikerralla keskityimme projektioihin ja tietokantojen käyttöön.  Toimme mukaan myös edellisellä kerralla opittuja asioita. On hyvä, että aiemmista asioista tulee automaattisesti kertausta, sillä QGIS:n rajattomia mahdollisuuksia voi olla viikon jälkeen vaikea muistaa.

Uusiakin asioita tuli vastaan kurssikerralla, kuten WFS-aineistojen tuonti QGIS:iin sekä valintatyökalujen käyttö. Opettajan ohjeiden kanssa uusista haasteista pääsi läpi helposti, ja kokeilin myös seurata itsenäisiä ohjeita.  Joissakin kohdissa kuitenkin huomasi QGIS:n olevan vielä hankala ohjelma, joten edistyminen joskus joutui odottamaan opettajan apua. Itsenäinen kokeilu kurssikerran lopussa tuotti pientä päänvaivaa, mutta niistäkin kuitenkin selvittiin kaverin avulla yhdessä pohtimalla.

Projektion tutkinta Lapissa

Tutkimme aluksi eri projektioiden vaikutuksia Pohjois-Lapissa sijaitsevan alueen pinta-alaan. Projektioiden tarkastelussa vertasimme Suomen ERTS-TM35FIN-projektiota muihin projektioihin, kuten Mercatoriin, Robinsoniin ja Euroopan ERTS89-extended-projektioihin.

Cartesian-vaihtoehto mittaa etäisyyttä litteällä maanpinnalla, mutta ellipsoid mittaa sitä maapallon muotoa lähellä olevan ellipsoidin kautta(GIS StackExchange 2017). Sen vuoksi ellipsoid-mitta-asteikolla kuvan 1 mittaustulos ei muuttunut, sillä etäisyyttä mitattiin koko ajan samalla tavalla. Cartesian-mitta-asteikolla taas tulos muuttui joka kerta, koska projektion vaihto vääristi litteää karttaa. Suurin poikkeama oli Mercatorin projektiossa (54004), kun kolmion pinta-ala kasvoi yli viisinkertaiseksi Europpan projektioon (3067) verrattuna. Tämä johtuu Mercatorin luontaisesta napa-alueiden vääristelystä, sillä se on lieriöprojektio, joka yrittää kuvata geoidia.

Muut vastaan ERTS89-Europe

Suomen TM35FIN-projektion ja Euroopan ERTS89-projektion erot ovat varsin pienet, jopa lähes huomaamattomat. Euroopan laajuinen projektion kuitenkin voitu pienemmän kuvausalueensa vuoksi suunnitella niin, ettei se vääristä suuresti mantereen reunoillakaan. Projektiovertailu on siinä mielessä kiinnostava, että vääristymä tapahtuu itä-länsi-suuntaisesti, toisin kuin muissa valitsemissani projektioissa.  Jälkeenpäin ajateltuna en taaskaan tajunnut muokata luokkia niin, etteivät niiden arvot osu samaan kohtaan. Nyt kartasta voi olla vaikea hahmottaa, kuuluuko esim. 1,002 suurimpaan vai toisiksi suurimpaan luokkaan.

Mercatorin vääristymä kuvassa 3 on edelliseen verrattuna valtava. Jo Etelä-Suomi on nelinkertaisesti suurempi ja Lapissa on kahdeksankertainen ero pinta-alassa projektioiden välillä. Vaikka vääristymä on kookas, se johtuu projektion tarkoituksesta eikä vääristymä tee siitä hyödytöntä. Mercatorilla on ollut oma käyttönsä navigoinnissa, mutta Suomen tarkkaan kuvaamiseen se ei selvästikään sovellu. Kuvan 3 kartassa luokat olisvat voineet olla kauniimpia, esim. 4,9->5, ja Mercatorin projektio oli unohtunut karttaan TM35FIN-projektion sijasta. Värit ja luokkien määrät ovat kuitenkin mielstäni onnistuneita.

Robinsonin vertailussaerot palaavat maltillisiksi, mutta vääristymä on silti selkeä. Kuten Henrikki Kopsa (2024) huomasi, vääristymäluokan paksuus kasvaa pohjoiseen mentäessä kertoimen mukana. Tämä johtuu projektion yrityksestä tasapainotella oikeakulmaisuuden ja oikeapintaisuuden välillä, jolloin Tissot’n indikaattorit ovat pohjoisessa suuremmat vaikka oikeakulmaisuutta on myös yritetty tavoitella.  Muuten Mercatorin vertailu kuvassa 3 näyttää ensisilmäyksellä samankaltaiselta kuvan 4 kanssa. Tätä olisi mahdollisesti voitu välttää käyttämällä erilaista väriskaalaa toisen kartan teossa.

Lähteet

https://gis.stackexchange.com/questions/238759/why-is-ellipsoidal-distance-greater-than-cartesian-distance

Kopsa H. (2024). Henrikin blogi. Viitattu 30.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/hekopsa/