Viikko kului ennätysnopeasti ja istuin taas aamukahdeksalta GIS-luokassa ennen kuin huomasinkaan. Tällä kertaa luennon aiheena oli ruutukarttoihin ja pistemuotoisiin aineistoihin tutustuminen. Sain melko ongelmitta tehtyä ohjeiden mukaisen ruutukartan, joka kuvaa ulkomaalaisten lukumäärää alueittain. Aineistona käytettiin pääkaupunkiseudun väestötietokantaa vuodelta 2015.
Kuva 1: Pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaisten lukumäärä. (2015)
Kartan jälkeen siirryttiin digitoimaan rajattua aluetta Pornaisista. Talojen ja muiden digitoitavien kohteiden kliksuttelu tuntui nostalgiselta, sillä viime syksynä Temmi-kurssilla tuli digitoitua vähän enemmänkin.
Projekti jätettiin tässä kohtaa kesken ja ensi viikolla jatketaan. Tallensin projektin parhaani mukaan, mutta oman ja lukuisten muiden kokemusten mukaisesti en ole lainkaan varma, mitä QGIS tulee aukaisemaan. Toivottavasti se tallentui. Noh, ensi kerralla se selviää.
Taas palataan QGIS:in pariin. Tällä viikolla ohjelmassa oli tietokantojen yhteenliittämistä. Luento alkoi Afrikka-aiheisen aineiston parissa työskentelyllä. Aineisto oli melko laaja ja yksityiskohtainen, joten muokkasimme sitä helpommin käsiteltävään muotoon.
Afrikan öljykentät, timanttikaivokset ja konfliktit.
Harjoituksia
Sitten harjoituksiin. Tarkoituksena oli tehdä tulvaindeksiä kuvaava kartta. Tässä kohtaa lyhyeksi jääneet yöunet kostautuivat enkä meinannut saada ohjeista sitten mitään selvää. Etenin kuitenkin vähitellen ja kyselin ahkerasti neuvoa muilta, suurkiitos etenkin kanssakärsijälleni Tiitulle. Sain kartan valmiiksi, mutta pylväsdiagrammien lisääminen osoittautui melkoiseksi koettelemukseksi. Varmuuden vuoksi tein kartan valmiiksi ilman diagrammeja.
Suomen tulvaindeksi valuma-alueittain.
Tässä vaiheessa Eeva kuitenkin saapui pelastamaan meidät. Sain Eevalta ohjeet diagrammien lisäämiseen ja viimeistelin karttani. Alla lopullinen työni tulos.
Suomen tulvaindeksi valuma-alueittain ja järvisyysprosentti.
Kuten tähänkin asti, myös tästä viikosta selvittiin koettelemusten kautta. Ensiviikkoon!
Toisella luennolla jatkettiin QGIS:in parissa. Tällä kertaa keskityttiin karttaprojektioihin ja niiden tuottamiin vääristymiin. Tässä vaiheessa karttaprojektiot alkavat olla jo jokseenkin tuttu aihe edeltäviltä kursseilta. Karttaprojektiot pyrkivät esittämään kolmiulotteisen maapallon kaksiulotteisella tasolla, mikä luonnollisesti johtaa vääristymiin. Projektioita on useita ja ne vääristävät maapalloa eri tavoin. Kartan käyttötarkoituksesta ja kuvattavasta alueesta riippuen valitaan myös parhaiten sopiva karttaprojektio.
Harjoitukset
Sitten siirryttiin harjoituksiin. Tarkoituksena oli visualisoida kartta, joka vertailee kahden projektion välisiä pinta-alaeroja. Keskityin parhaani mukaan ja seurasin ohjeita, mutta viime luennon mukaisesti meinasin taas pudota kärryiltä. Erityiskiitos Olivialle, jolta kyselin neuvoa sekä Sallalle, jolta Olivia kyseli neuvoa. Sain lopulta visualisoitua karttaesityksen ja olin tässä vaiheessa vielä optimistinen. Harjoitus tuntui ennen kaikkea testaavan työmuistini kykyä säilyttää päässäni kaikki tarvittavat komennot ja vieläpä oikeassa järjestyksessä.
Nopea lounas väliin ja takaisin luokkaan. Oli hauska huomata, kuinka moni muukin vaelsi takaisin jatkamaan luennon jälkeen. Tässä vaiheessa jouduin kohtaamaan todellisuuden, sillä orastavasta toiveikkuudestani huolimattaolin sitten kuitenkin unohtanut kaiken.
Alkoi ankara kamppailu, jonka tuloksena viimein muistin prosessin ja sain aikaan useamman kartan. Päästyäni vauhtiin näiden tekeminen oli yllättävän yksinkertaista ja jopa hauskaa. Vertasin erilaisia projektioita ETRS-TM35FIN-projektioon. Kyseessä on siis Transverse Mercator-projektio, joka on poikittainen Mercatorin projektio. Salla Kärkkäinen perusteleekin sen käyttöä osuvasti blogissaan: “Mielestäni alkuun on hyvin huomionarvoista muistaa, että vääristymät on kuvattu juurikin TM35-projektiossa, mikä mielestäni vaikuttaa vääristymän visuaaliseen tulkintaan. Jos tulkinta olisi tehty toisin päin, eli TM35-projektion virhe olisi laskettu muiden projektioiden päälle, korostuisi siinä juuri TM35-projektion heikkous. Kun vertailu on esitetty TM35-projektiolla, korostuu juuri se, että se on Suomea tarkasteltaessa toimiva projektio.”
Alla työni tuloksia:
Kuva 1: Bonnen projektio verrattuna TM35-projektioon. Bonnen projektio on oikeapintainen, kartioprojektioita muistuttava karttaprojektio. Maailmankarttaa kuvatessa projektio on todella söpö, sillä se on sydämen muotoinen.Kuva 2: Robinsonin projektio TM35-projektioon verrattuna. Robinsonin projektio on kompromissiprojektio, joka vääristää kaikkia kartan ominaisuuksia pyrkien kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Projektio sopii parhaiten maailmankarttojen kuvaamiseen.Kuva 3: Pattersonin projektio TM35-projektioon verrattuna. Pattersonin projektio on oikeakulmainen lieriöprojektio.
Tästäkin viikosta selvittiin ja vertaistuki oli jälleen arvossaan. Katsotaan mitä seuraava viikko tuo tullessaan! 🙂
Lähteet:
Kärkkäinen S. 2022 Sallan kurssiblogi, viitattu: 4.2.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/
Ensimmäinen luento lähti tarmokkaasti käyntiin QGIS:in merkeissä. Tein luennolla kartan, joka havainnollistaa typpipäästöjä HELCOM-merialueella.
Kuva 1: Typpipäästöt HELCOM-merialueella.
Kartan teossa edettiin nopeasti ja meinasin pudota kärryiltä muutamaan otteeseen. Olin kuitenkin tyytyväinen, että sain valmista jo luennolla. Tiivis tahti myös pakotti keskittymään. Kun tarkastelen karttaa näin jälkikäteen, muokkaisin värejä hiukan haaleammiksi. Muutoin olen siihen tyytyväinen.
Harjoitukset
Kuva 2: Ruotsinkielisten osuus kunnittain.
Tein alueluokituskartan ruotsinkielisten osuudesta kunnittain. Jätin tehtävän melko viime tippaan, joten luennon asiat olivat jo kerenneet mukavasti unohtumaan. Ohjeiden lukeminen aiheutti pienoisen stressireaktion, enkä meinannut päästä alkuun. Pähkäilin QGIS:ssä etenemistä melko pitkään, mutta onnekseni iki-ihana Elsa tuli pelastajaksi <3. Elsan ohjeilla sain tehtyä kartan loppuun nopeasti. Valitsin luokkitteluväleiksi tasavälisen luokituksen, sillä testailtuani eri vaihtoehtoja tämä kuvasti kartan sisältöä mielestäni parhaiten. Kartta havainnollistaa mukavasti alueet, joilla ruotsinkielisiä on merkittävä määrä muuhun Suomeen verrattuna. Kuten odotettavissa, alueet keskittyvät selvästi Länsi- ja Etelä-Suomen rannikkoalueille.
Päästyäni alkuun työ oli melko nopeasti toteutettavissa, joten alun jumittaminen vähän harmittaa. Onneksi kuitenkin selvisin ja lopullinen karttani on toimiva ja selkeä. Karttaa tehdessä opin QGIS:in perustoimintoja, kuten varmasti oli tarkoituskin. Lisäksi erilaisten luokittelutapojen testailu oli havainnollistavaa ja aika hauskaa. Kuten Kerttu osuvasti blogissaan toteaa: “Karttojen visualisoiminen oli loppupeleissä ihan mukavaa hommaa, alun järkytyksestä huolimatta.” Tästä on siis hyvä jatkaa!
