Viimeinen kurssikerta

Geoinformatiikan menetelmät 1 –kurssi alkaa lähestyä loppuaan, joka tarkoittaa myös kurssikertakohtaisten blogikirjoituksieni päättymistä. Kurssin aikana niin blogitekstien kirjoittaminen kuin QGIS:n perustoiminnot ja käyttäminen alkoivat tuntua luonnollisimmilta, vaikka opittavaa, erityisesti QGIS:n osalta, on vielä runsaasti. Kuitenkin voin todeta, Joonas Lipposta (2023) lainaten “kyllä jotain on jäänyt mieleen”.

Viimeisellä kurssikerralla saimme muutaman tehtävävaihtoehdon. Valitsin vaihtoehdoista ensimmäisen, jossa tehtävänä oli laatia kartta omavalintaisesta aiheesta ja alueesta. Kartalla tuli olla vähintään kaksi muuttujaa, mutta muuten vain mielikuvitus (ja QGIS-taitoni) olivat rajana.

Tehtävän pariin: Äänestysaktiivisuus ja ruotsinkielisyys

Valitsin tarkastella Suomea maakunnittain. Ajankohtaisten eduskuntavaalien inspiroimana laadin kartan edellisistä, vuoden 2019, eduskuntavaalien äänestysprosentista. Tytti Nyrönen (2023) oli tarkastellut myös äänestysaktiivisuutta, mutta edellisten eduskuntavaalien sijasta hän oli tutkinut edellisten kuntavaalien (2021) äänestysaktiivisuutta. Halusin havainnollistaa äänestysprosenttien rinnalla jotain tekijää, joka mahdollisesti vaikuttaa kansalaisten äänestysaktiivisuuteen. Hain ruotsinkielisten osuuden ilmoittavan aineiston, jonka avulla pystyisin tarkastella, miten ruotsinkielisten osuus maakunnan väestöstä mahdollisesti korreloisi äänestysvilkkauden kanssa. Olin ensimmäisellä kurssikerralla laatinut kartan ruotsinkielisen väestön osuudesta kunnittain, joten valintaani tarkastella jälleen kyseistä muuttujaa voi kai pitää hieman nostalgiahakoisena.

Hain ja latasin sopivat aineistot äänestysaktiivisuudesta ja ruotsinkielisten osuudesta vuodelta 2019 maakunnittain Sotkanetistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä indikaattoripankki Sotkanet tarjoaa ajankohtaisinta tietoa kaikista Suomen kunnista koskien väestön hyvinvointia ja terveyttä. Latasin maakuntakarttapohjan WFS-muodossa Tilastokeskuksen palvelimelta samalla kerraten uutta tapaa tuoda paikkatietoaineistoja QGIS-ohjelmaan käsiteltäväksi. 

Kuva 1. Äänestysaktiivisuus vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja ruotsinkielisten osuus väestöstä maakunnittain vuoden 2019 viimeisenä päivänä.

Kaikkien kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkastelussa käy ilmi, että ruotsia äidinkielenään puhuvat muodostavat kaikista aktiivisimman äänestäjäjoukon (78,8 %). Toisten kotimaisten kielten (suomen- ja saamenkielisten) äidinkielenään puhuvien äänestysprosentti oli 71,8 % (Tilastokeskus, 2019).  Vieraskielisistä äänioikeutetuista aktiivisimmat äänestäjät olivat saksankielisiä, joista 74,5 % äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa (Tilastokeskus, 2019).

Aineistosta

Taulukko 1. Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä vuoden 2019 viimeisenä päivänä & Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Taulukko perustuu tilastoihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannasta.

Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä 31.12: Indikaattori ilmaisee vakinaisesti asuvan ruotsinkielisen väestön (miehet ja naiset yhteensä) osuuden, eli ne henkilöt, joilla on väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa, koko väestöstä vuoden viimeisenä päivänä (Sotkanet, 2019).

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, %: Indikaattori kuvaa äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa eli se ilmaisee äänioikeutettujen äänestäneiden osuuden kaikista äänioikeutetuista. Eduskuntavaaleissa jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on äänioikeus, myös vakinaisesti ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla (Sotkanet, 2019).

Lähteet:

Lipponen, J. (2.3.2023). Viikko 7: Lopetus blogille [blogikirjoitus]. Joonaksen blogi. https://blogs.helsinki.fi/joblippo/2023/03/02/viikko-7-lopetus-blogille/

Nyrönen, T. (2.3.2023). 7. Kurssikerta, Grand finale! [blogikirjoitus]. Tytin blogi. https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/03/02/7-kurssikerta-final-countdown/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2019). Tilastotaulukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokanta. Haettu 1.3.2023 osoitteesta https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko?indicator=s3Z0sU4qBQA=&region=szZ3tc7UMwQA&year=sy6rAgA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024&order=E.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (n.d.). Tietoa palvelusta. Haettu 2.3.2023 osoitteesta https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/tietoa-palvelusta.

Tilastokeskus (2019). Äänestäneet eduskuntavaaleissa 2019. Haettu 1.3.2023 osoitteesta https://www.tilastokeskus.fi/til/evaa/2019/03/evaa_2019_03_2019-05-24_kat_001_fi.html.