Suomeksi

Esitelmäkutsu

Rethinking Art Historical Narratives and Canons

Taidehistorian seuran ja Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineen järjestämä konferenssi, 9.–10.11.2023

Viime vuosikymmeninä vakiintuneita taidehistorian kaanoneita ja kertomuksia on alettu enenevässä määrin kyseenalaistaa. Intersektionaalisuus, dekolonisaatio, ylirajaiset lähestymistavat ja globaalin taidehistorian näkökulmat ovat vain muutamia esimerkkejä ajattelutavoista, jotka ovat vähitellen nousseet marginaaleista valtavirran taidehistoriaan. Poliittinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kehitys on haastanut perinteiset tavat muodostaa periodisaatioita ja genrejä kansallisten erityispiirteiden ja edistysajattelun perusteella. Uudenlaisten lähestymistapojen sekä käsitteellisten ja metodologisten työkalujen kehittämisestä on tullut kiistattoman tärkeää. Globaalit ja ylirajaiset näkökulmat ovat kyseenalaistaneet kansallisten kaanoneiden itsestäänselvyyden. Samalla ne ovat asettaneet kyseenalaisiksi universaaleina pidettyjä kertomuksia, kuten ajatuksen modernismin teleologisesta kehityksestä. Nationalismin ja edistyksen käsitykset ovat kuitenkin säilyttäneet vaikutusvaltansa osana poliittista kulttuuria. Suurin haaste taidehistorialliselle tutkimukselle epävakaina aikoina onkin löytää sensitiivisiä, rakentavia ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiä tapoja käsitellä näitä kysymyksiä.

Konferenssi jatkaa Taidehistorian seuran järjestämien Tahiti-konferenssien sarjaa.

Esitelmät voivat lähestyä konferenssin teemaa erilaisista historiaan tai nykypäivään kiinnittyvistä näkökulmista. Ne voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia aiheita:

  • Museoiden, arkistojen ja oppilaitosten rooli taidehistorian kertomusten tuottamisessa ja uusintamisessa
  • Queer- ja/tai sukupuolinäkökulmat kaanonin muodostuksessa
  • Globaalit/postkolonialistiset näkökulmat kaanonin muodostuksessa
  • Marginalisoituminen ja kaanonin muodostuminen: miten ja miksi tietyt ilmiöt nousevat esiin ja toiset jäävät marginaaliin
  • Nationalismin ja transnationalismin merkitys taidehistorian kertomuksille: miten ylikansalliset näkökulmat haastavat kansallisen taidehistorian?
  • Kulttuurisen muistin ja unohduksen merkitys taidehistorian kertomuksille
  • Taidehistoriallisten kaanonien merkitys kulttuurisen muistin ja unohduksen verkostoissa
  • Kansallisten kaanonien rooli globaalissa maailmassa
  • Taidehistoriallisen tutkimuksen rooli kansallisten kertomusten muodostumisessa ja haastamisessa

Lähetä abstraktisi (enintään 300 sanaa) 1.5.2023 mennessä osoitteeseen rahncconference2023@gmail.com. Konferenssin työkielet ovat suomi ja englanti.

otsikkokuva: Gunnar Berndtson, taiteentuntijoita louvressa, 1879 (yksityiskohta), Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, kuva: VESA AALTONEN