Heips!
Ja taas sitä mennään uuden harjoituksen kanssa. Toisella harjoituskerralla QGIS-sovellus oli jo paremmin muistissa ja sen käyttö oli helpompaa edellisen viikon jälkeen. Haasteita kuitenkin yhä tuli ja niiden kanssa sai ihan hyvän tovin temppuilla, mutta kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon ja itse asiaan.
Tarkoituksena oli vertailla eri projektiota ja tutkia niitten luomia vääristymiä kartalle. Maapalloa on siis mahdoton kuvata tasopinnalle noudattaen kaikkea näitä kolmea suhdetta: oikeapintaisuutta, oikeapituisuutta sekä oikeakulmaisuuta. Aloitimme työnteon jo tunnilla ja loimme yhdessä kartan Mercator projektiota käyttäen (kuva 1). Mercator projektio kuuluu lieriöprojektiohin ja se on oikeakulmainen projektio.
Vertailun kohteena käytimme TM35FIN -projektiota, joka kuvastaa Suomea mahdollisimman sopusuhtaisesti ja siinä vääristymät ovat minimaaliset. ”TM35 tarkoittaa ’Transverse Mercator’, jossa Mercator projektio on projisoitu poikittaisen lieriön mukaisesti eikä pystyssä olevan. Lieriön “kosketuspinta” pallolla on noin Suomen keskikohdalla. Tällöin pitkulainen Suomi saadaan sopusuhtaisemmaksi”, kirjoittaa Sofia Salonen blogi tekstissään.
Tämän jälkeen tein saman homman eli vertasin eri projektiota TM35FIN -projektioon ja tutkin oliko huomattavissa mitä vääristymiä. Käytin Plate Carree projektiota (kuva 2) sekä Robinssonin projektiota (kuva 3). Plate Carree projektio on tasavälinen lieriöprojektio ja siinä etäisyydet päiväntasaajalta on kuvattu oikein (Wikipedia, Tasavälinen lieriöprojektio, 2022). Robinsonin projektio ei ole oikeapintainen, -pituinen tai -kulmainen, vaan siinä on tarkoituksena luoda mahdollisimman vähän vääristymiä missään suhteessa niin, että kartta näyttää mahdollisimman hyvälle (Wikipedia, Karttaprojektio, 2020).
Kuva 1 Kuntakartta, jossa kuvataan TM35FIN- ja Mercator projektion välisiä vääristymä eroja.
Kuva 2 Kuntakartta, jossa kuvataan TM35FIN- ja Plate Carree projektion välisiä vääristymä eroja.
Kuva 3 Kuntakartta, jossa kuvataan TM35FIN- ja Robinsonin projektion välisiä vääristymä eroja.
Kaikista kartoista (kuva 1, 2, 3) voi selvästi huomata, että vääristymä erot kasvavat kun siirrytään kohti Suomen pohjois osia. Kaikkein pienin vääristymäkerroin on Robinsonin projektiossa, jonka voi huomata legendassa olevien arvojen minimaalisista eroista (kuva 3). Mercator projektiossa taas vääristymäkerroin on selvästi korkeampi (kuva 1). Plate Carree projektion vääristymät eivät ole mitenkään hirmu merkittävät, mutta eroja on kuitenkin arvojen välillä (kuva 2).
Tämän jälkeen mittasin Suomen pohjois-osista alueen ja vertailin sen pinta-ala muutoksia eri projektiota käyttäen (kuva 4). Tein saman vertailun myös itä-länsi suhteessa olevalle matkalle, jonka arvojen muutoksia vertailin myös eri projektioden avulla (kuva 5). Otin nämä tulokset ylös ja tein niistä taulukon exceliin, jotta tuloksia pystyisi mahdollisimman hyvin vertailemaan keskenään (kuva 6).
Kuva 4 Alue, jonka pinta-ala tuloksia vertailin projektiota vaihdellen.
Kuva 5 Matka, jonka pituus vaihteluiden tuloksia vertailin eri projektiota käyttäen.
Kuva 6 Taulukko eri projektioden välisistä eroista pinta-alaa ja matkaa tutkittaessa.
On tärkeää muistaa, miten paljon eri projektiot vaikuttaa siihen, mitä tuloksia saadaan. Mitään tulosta ei voida pitää täysin totuutena, sillä niissä on aina mahdollisuus erilaisiin vääristymiin ja virheisiin.
Näiden ajatuksien saattelemana tulevaan harjoituskertaan, moro!
Lähteet:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasav%C3%A4linen_lieri%C3%B6projektio