Moro!
Kolmannella kurssikerralla opettelimme muokkaamaan valmista tietokantaa sekä lisäämään sinne uutta tietoa sekä yhdistämään tietokantoja. Teimme aluksi tätä Afrikka kartta-aineistolle, jossa tutkimme konfliktien määrää valtioittain.
Sen jälkeen vuorossa oli itsenäinen tehtävä, jossa luotiin koropleettinenteemakartta Suomen valuma-alueista, tulvaindeksistä sekä järvisyysprosentista (kuva 1). Tarkoituksena oli tarkastella vesistöjen valuma-alueita sekä tulvaherkkyyttä.
Ensiksi laskettiin tulvaindeksi jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Tämä tieto liitettiin valuma-alue tietokantaan. Sen jälkeen tähän tietokantaan liitettiin toisesta aineistosta alueen järvisyysprosentti. Järvisyysprosentti tuotiin teemakartalle esille pylväsdiagrammi muodossa. Näin ollen samaan teemakarttaan saatiin yhdistettyä kaikki haluamamme tieto.
Kuva 1 Koropleettinenteemakartta tulvaherkkyydestä sekä järvisyysprosentista.
Kuvasta 1 voidaan tulkita, että mitä tummempi sävyinen vihreä alueella on, niin sitä tulvaherkempi alue on. Järvisyysprosentti pylväät taas kertovat sen, että mitä korkeampi pylväs on, niin sitä enemmän alueella on järviä. Kuvasta 1 huomaa, että tulvaherkillä alueilla järvisyysprosentti on suhteellisen pieni sekä päin vastoin, järvisyysprosentin ollessa suuri tulvaherkkyys on suhteessa pienempi alueella.
Tulvaherkkyys painottuu Länsi-Suomeen, kun taas järvisyys painottuu Itä-/Keski-Suomeen (Järvi-Suomen maisema-alueeseen). Tulvaherkkyydellä ja järvisyydellä ei näytä kartan (kuva 1) mukaan olevan suoranaista yhteyttä toisiinsa. Pohdin kuitenkin sitä, että johtuuko tulvien vähäisyys järvisillä alueilla siitä, että vedellä on paikka mihin virrata, joten tulvia ei pääse kertymään alueelle, jossa on paljon järviä.
”Kaikkein korkein tulvaindeksi on Aurajoen valuma-alueella Suomen lounaisrannikolla. Näiden alueiden tulvaherkkyyttä saattaa selittää alueiden mataluus merenpinnasta. Etenkin Länsi-Suomen rannikkoalue on pinnanmuodoiltaan tasaista ja alavaa”, kirjoittaa Joona Korhonen oivaltavasti blogissaan. (Joona Korhonen, Viikko 3)
Koen, että karttani (kuva 1) on suhteellisen selkeä ja väreiltään tasainen. Ainoastaan värien samankaltaisuus voi vaikeuttaa sen helposti tulkitsemista, sillä jos ei kunnolla erota värisävyjen eroja.
Näiden kirjoitusten saattelemana kohti tulevaa viikkoa.
Kiitos ja näkemiin!