Parasta ruokaa, hyvää elämää – Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä

Tutustu visioon:
Parasta ruokaa, hyvää elämää – Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä

Tiivistelmä

Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta,
maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla.

1. Tavoitteena ruokaturva
Kotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu.

2. Kuluttamisesta osallistumiseen
Osallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia.

3.Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalien
Tehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut
järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää.

4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalveluja
Uudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu
huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon-  ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta.

5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaan
Uusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoiseen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti.

Lue koko visio tästä

Tulevaisuuden ruokavision julkistamistilaisuus:

Aika: 29.3.2016 klo 16.00
Paikka: Kansalaisinfo Eduskunta, Pikkuparlamentti. Osoite: Arkadiankatu 3 (sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta)

Ruoan tuotannon ja kulutuksen kestävyydestä, ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta kiinnostunut ryhmä kansalaisia julkaisee visionsa tulevaisuuden ruokajärjestelmästä. Nykyisessä järjestelmässä on suuria kestävyysvajeita koko ketjun mitalta maataloudesta kulutukseen. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, mitkä ovat askelmerkit tulevaisuuteen, tarvitaanko radikaalia uudistumista, millaista ruokapolitiikkaa tulisi tehdä.

Lisätietoja:

Marja-Liisa Tapio-Biström, puh. 0400 947171
tapio.bistrom@gmail.com
Juha Helenius, puh.040 849 3025
juha.helenius@helsinki.fi

Tilaisuuden järjestää ryhmä kansalaisia:
Tarja Haaranen, Nurmijärvi
Eija Hagelberg, Salo
Sampsa Heinonen, Loimaa
Juha Helenius, Sipoo
Juuso Joona, Joutseno
Kari Koppelmäki, Hyvinkää
Kristina Lindström, Helsinki
Hanna Mattila, Helsinki
Tuomas J. Mattila, Pusula
Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäki
Marja-Liisa Tapio-Biström, Kirkkonummi
Tapani Veistola, Helsinki

One thought on “Parasta ruokaa, hyvää elämää – Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä”

  1. Ministeri Tiilikaisen haaste otettu vastaan. Työ jatkuu. Tiekartta ja askelmerkit seuraavassa tapaamisessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *