Kurssikerta 1 – Everest base camp 5364m

Monien mielestä Mount Everest on jo kesytetty vuori. Huipulle pääsee kunhan on tarpeeksi rahaa. Kokemattomatkin kiipeilijät ovat huiputtaneet maailman korkeimman vuoren  osana kalliita pakettimatkoina toimivia retkikuntia. Mutta kuten muutkin korkeat vuoret, Mount Everestkin saattaa olla hyvin arvaamaton. Näillä ajatuksilla ryhmämme aloitti Qgis:n opettelun.  Monet aikaisempien vuosikurssien retkikunnat olivat jo ottaneet haltuun Qgis:n käytön. Kiipeilyn tavoin, monet ovat jääneet siihen koukkuun. Osalle gis on jäänyt elämäntavaksi ja jopa ammatiksi. Everestin lumivyöryjen ja myrskyjen tavoin, tiedostimme matkamme riskit. Koneet saattavat kaatua kriittisinä hetkinä ja  mielenterveys järkkyä vuoristotaudin tavoin. Emme olleet onneksi yksin. Mukaamme lähti tuttu šerpa, Arttu Paarlahti.  Hän oli auttanut meitä edellisellä ‘vuorella’, CorelDraw – ohjelman opiskelussa. Edellinen vuori oli kuitenkin paljon matalampi, kuin nykyinen. Ensimmäinen kurssikerta onneksi todisti, että CorelDrawissa on samoja elementtejä, kuin Qgis:ssä. Mount Hoodin huiputtamista ei voi kuitenkaan verrata Everestiin.

 

Kuva 1.  Kartta Itämeren maiden typpipäästöistä. Puolan typpipäästöt ovat määrällisesti suurimmat maatalouden aiheuttaman kuormituksen takia.

Ensimmäiset haparoivat askeleet kohti vuoren huippua lähtivät šerpan jälkiä seuraten. Arttu näytti meille vaihettain kuinka yksinkertainen kartta luodaan. Pohjoisnuoli ja mittakaava olivat hänen sanoistaan päätellen vähintäänkin yhtä tärkeitä, kuin lisähappi ja jääraudat – ilman niitä karttaa ei saisi unohtaa. Ensimmäinen kartta qgis:llä (Kuva 1.) ylitti odotukseni. Kartta oli visuaalisesti hieno. Upea sää – Everestin huippu näkyy perusleiriin kirkkaana.  Kartan avulla saattaa tehdä jopa yksinkertaisia analyysejä! Huipulle on kuitenkin pitkä matka.

Puolan typpipäästöt ovat Itämeren maista suurimmat. Kuten Alex Naumanen kirjoitti blogissaan, (no memes here) Puolan typpipäästöt johtuvat pääasiassa sen kuormittavasta maataloudesta. Puolan joet laskevat Itämereen, kuljettaen samalla suuret määrät viljelyssä ja karjataloudessa huuhtoituneita ravinteita.  Saksan joet laskevat myös Pohjanmereen, jolloin Itämereen kohdistunut kuormitus koko maan päästöistä vähenee. Sama pätee Venäjään, jonka suuret joet laskevat Mustaanmereen.  Lotta Lehtola pohtii blogissaan jätevesien puhdistuksen heikkouksia Puolan ja Venäjän kaltaisissa maissa. Tämä on varmasti totta, mutta typpipäästöjen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea ‘teollistunut’ maatalous ja ravinteiden liiallinen käyttäminen viljelyssä.

Toisen kartan (kuva 2.) piti Artun ohjeiden mukaan esittää jotain yksinkertaista Suomen kuntia koskevaa tietoa. Jotkut akklimatisoituivat haastavempien tehtävien parissa, mutta minä pyrin pysymään lähellä base campia, muutamien muiden luotettavien kiipeilijöiden (mainittakoot mm. Edvin Väänänen) luona. Testasimme varusteita pitkään, sillä molemmat tiesivät, että pienillä mutta varmoillakin askelilla pääsisi huipulle.

Kuva 2. Kesämökkien määrä Suomessa kunnittain vuonna 2015. Pohjoisesta Suomesta erottuvat selkeästi Oululaisten kesämökkialueina pidetyt Kuusamo, Pudasjärvi ja Rovaniemi. Saimaan ja muun järvi-Suomen alueella on huomattavia mökkikeskittymiä, kun taas Pohjanmaalla kesämökkejä on vähemmän.

Ensimmäisen kurssikerran jälkeen tunnelmat olivat ristiriitaiset. Kaikki oli mennyt toistaiseksi hyvin, mutta aavistin tulevan olevan rankempaa. Ylpeänä esittelin faijalle ensimmäistä gis- luonnostani. Facetime- puhelu kotiin Mount Everestin base campiltä. Faija ei ollut täysin vakuuttunut. “Vielä ei olla huipulla” ja jalat tuli hänen neuvojensa mukaan pitää maassa.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *