Kurssikerta 3 – Ykkösleiri 6100 m – 6400 m

Mikä saa vuorikiipeilijät vaarantamaan henkensä vuorella, jonka rinteillä makaa jäätyneitä ruumiita? Yksi vuorikiipeilijöiden yleisimmistä vastauksista kuuluu: “koska se on siellä”. Ryhmämme fuksit antavat lähes yhtä tyhjentäviä vastauksia, kun heiltä kysyy syytä digitaalisten karttojen luomiseen. Vastaus on usein: “koska on pakko”.

Kolmannella kurssikerralla käsittelimme Qgis:n aineistoja. Afrikan luonnonvaroja ja konflikteja kuvaavan kartan (kuva 1) luominen edellytti aineistojen liittämistä ja yhdistelyä.

Kuva 1. Afrikan luonnonvarat ja konfliktit. Luonnonvarojen esiintymisellä on korrelaatiota konfliktien kanssa, mutta kaikissa maissa korrelaatio ei päde.

Afrikan kartasta puuttuu maiden elintasoa kuvaava aineisto. Arvokkaiden luonnonvarojen kuvaaminen kartalla yhdessä konfliktien kanssa on hyvä idea, mutta se ei ota huomioon eri maiden välistä elintasoeroa. Eroja elintasoissa voi tarkastella esimerkiksi internetin käyttäjämäärää kuvaavien tilastojen avulla. Internetin laajamittainen käyttäminen edellyttää hyvää infrastruktuuria, mikä on merkki elintason korkeammasta asteesta. Käänteisesti konfliktien suuri määrä heikentää varmasti infrastruktuurin laatua (lähde: Juho Kaupin blogi – “Juhon Blogi”).

 

Kuva 2. Suomen valuma-alueet sekä niiden tulvaindeksit ja järvisyys esitettynä koropleettikartassa. Mitä tummempi alue, sitä suurempi alueen tulvaindeksi. Suurimmat tulvaindeksit löytyvät Etelä-Suomesta ja Pohjanmaalta. 

Toinen kurssikerran kartoista kuvaa Suomen valuma-alueita (kuva 2.) Alueiden järvisyydellä ja tulvaindeksillä ei ole positiivista yhteyttä toisiinsa. Järvien määrän voisi kuitenkin kuvitella laskevan tulvariskiä, koska ne toimivat vesivarastoina (lähde: Vilma Kaukavuoren blogi). Suurimmat tulvaindeksit esiintyvät suhteellisen tasaisilla valuma-alueilla, kuten Pohjanmaalla. Siellä jokiin valuu suurelta alueelta vettä, mikä mäkisemmillä alueilla jakautuisi monien uomien kesken.

Mount Everestin ykkösleiri sijaitsee lumisessa laaksossa yli 6000 m korkeudessa. Yöllä teltassa voi kuunnella, kun railot aukevat lumipatjan alla. Gis-luokka on kuin teltta Everestin rinteellä. Sisällä on lämmin, mutta luokan ulkopuolella on hyytävän kylmää. Hiljaisina hetkinä illalla, voi herkimmät kuuntelijat aistia, kuinka tietokoneet puhisevat kuin vuoristotuuli ja raksuttavat kuin pienet vastasyntyneet railot.

 

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/

https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/

http://www.mounteverest.net/expguide/route.htm

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *