Vuoren lakea vallatessa pitää aina etukäteen päättää mihin aikaan mennessä huiputusyrityksestä on luovuttava. Jos kello on liikaa, pitää kääntyä suosiolla takaisin. Kurssin viimeisen työn deadline on myös raja, jota ei kannata koittaa ylittää.
Huipulle johtava harjanne on kuin veitsenterä, jonka reunan yli putoaa joko Tiibetiin tai Nepaliin. Harjanteen keskivaiheilla on Hillary Stepiksi kutsuttu kallioseinämä, jonka yli pitää päästä köysiviritelmillä.
Kurssilla gis:n hallitsemista mitattiin itsenäisen kartan tekemisellä. Oman kartan luomisessa vaikeinta on sopivan aiheen tai teeman kuvaaminen, ja siihen sopivan materiaalin löytäminen (lähde: Johanna Lehtinen). Tein itse kartan aineisto edellä. Löysin Yhdysvaltojen kansallispuistoja esittävän aineiston, jonka yhdistin karttatasoon josta näkyi alkuperäisasukkaiden reservaatit.
Olin varma, että kansallispuistojen ja reservaattien sijainnin välillä olisi korrelaatiota. Ikonisen Yosemiten kansallispuiston nimi on tullut Miwok- heimon sanasta ‘Yohhe’meti’, mikä tarkoittaa “he jotka tappavat” tai “osa heistä on tappajia”, viitaten Yosemiten kansallispuiston alueella eläneeseen heimoon. Kun karttatasot viimein lataantuivat ja aukenivat eteeni, petyin hieman. Kansallispuistojen ja reservaattien välillä ei ollut niin suurta yhtäläisyyttä, kuin osasin odottaa. Kartasta (kuva 1.) kuitenkin näkee, että tiettyjen kansallispuistojen vieressä on reservaatteja. Esimerkiksi Crand Canyonin kansallispuiston tuntumassa on lukuisia alkuperäisasukkaille suunnattuja alueita. Hypoteesini mukaan kansallispuistoja perustaessa alkuperäisasukkaita on karkotettu mailtaan. On kuitenkin mahdollista, että entiset asukkaat on viety kauas kotikonnuiltaan, jolloin ilmiötä on hyvin vaikea tarkastella kartasta. 
Kuva 1. Yhdysvaltojen länsiosan kansallispuistot sekä reservaatit. Eri vihreän sävyt kuvaavat kansallispuistojen perustamisvuosia. Vanhimpina kansallispuistoina erottuvat Yosemite ja Yellowstone, joiden syntyhistoriaan liittyy jännitteitä ja konflikteja alkuperäisväestöjen kanssa.
Ajattelin aluksi osoittaa oppimistani lisäämällä karttaan bufferit, jotka kuvaisivat kansallispuistoja, joiden läheisyydessä on reservaatteja. Lopputulos oli liian kompleksinen kartassa, jossa on muutenkin paljon pientä informaatiota.
Voin nyt väittää, että olen oppinut Qgis:n perusteet. Ero minun ja gis:n todellisen taitajan välillä on kuitenkin valtava.
Everestin huipulla ollaan vain hetki – kuvien oton jälkeen suunnataan heti alas vuorelta. Huipulle päästessä ollaan vasta puolessa välissä.
Viimeinen kurssikerta ei tuonut niitä ylitsepääsemättömiä haasteita, joita odotin. Sääolot suosivat meitä tällä kertaa. Retkikuntamme jäsenet osoittivat myös kestävyytensä ja avuliaisuutensa joka tilanteessa. Kukaan ei paininut ongelmiensa kanssa täysin yksin, vaikka jokainen omin jaloin huipulle pääsikin.
Blogi päättyy tähän. 23.3.2019 klo 14.23 – “Huippu saavutettu – olen uupunut, mutta onnellinen.”
Lähteet:
http://www.yosemite.ca.us/library/origin_of_word_yosemite.html’
https://timeline.com/national-parks-native-americans-56b0dad62c9d
https://blogs.helsinki.fi/johanleh/