Helsingin kaupungin syntymäpäivän kunniaksi vietetään jälleen Helsinki-päivää 12.6.2024. Laitteilla tehtävä seismologinen havaintotoiminta Helsingin kaupungissa käynnistyi jo vuosisata aiemmin, kun Saksan Göttingenistä tilatut ja Suomen tiedeseuralta saadut Mainka-seismografit aloittivat toimintansa Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen tiloissa Siltavuorenpenkereellä.
Seismologisessa havaintotoiminnassa suuntaus oli pitkään kaupungeista kohti häiriöttömämpiä ympäristöjä. Luonnollisen seismisyyden havaitseminen onkin yleensä helpompaa vaikkapa Nurmijärven Röykässä, jossa seisminen havaintotoiminta alkoi vuonna 1958 ja jatkuu edelleen. Helsingissä se puolestaan loppui. Nykyisessä kaupunkiympäristössä on kuitenkin kasvavissa määrin ihmistoiminnan aiheuttamia seismisiä lähteitä, joita kohtaan sekä kaupungilla että Seismologian instituutilla on alkanut ilmetä kiinnostusta. Niinpä kaupunki lähestyi instituuttia alkuvuonna 2019 pyrkimyksenään saada alueelleen jälleen seismisiä mittausasemia. Sopimus kolmen seismisen aseman ja erityisen HelsinkiNet-havaintoverkon perustamisesta syntyi saman vuoden elokuussa.
Seismisten mittalaitteiden ostamisen jälkeen Seismologian instituutti aloitti sopivien asemapaikkojen etsinnän heti syksyllä 2019. Suotuisan havaintogeometrian ja seismisen kohinatason mataluuden perusteella asemapaikoiksi valikoituivat Lauttasaaren länsirannikko, Kuninkaantammi ja Kallahdenniemi. Havaintoasemat on varustettu kanadalaisen Nanometricsin Centaur-digitoijilla ja Trillium Compact -antureilla. Mahdollisimman häiriöttömän toiminnan kannalta tärkeää on paitsi anturin suora yhteys peruskallioon, myös reitittimen avulla saatu jatkuva tietoliikenneyhteys Seismologian instituuttiin. Asemat täytyi myös kyetä sijoittamaan säänvaihteluilta ja ilkivallalta suojattuihin paikkoihin joko olemassaoleviin rakennuksiin tai tarkoitusta varten rakennettaviin laitesuojiin.
HelsinkiNetin kolme asemaa KUNI, LAUT ja VUOS aloittivat toimintansa vuoden 2020 alkupuoliskolla. Samaan aikaan Länsi-Helsingissä ja Espoossa edelleen jatkoi väliaikainen seisminen tutkimusverkko, joka oli perustettu erityisesti St1 Oy:n Espoon syväreikähankkeen valvontaan. Kyseisen verkon asemista Seurasaaren asema HEL1 siirtyi vuoden 2024 alussa osaksi HelsinkiNetiä. Lisäksi toukokuussa 2021 HelsinkiNet kasvoi Helen Oy:n Ruskeasuon lämpövoimalaprojektin valvontaan tarkoitetulla asemalla RSUO. Verkkoon kuuluu nyt viisi havaintoasemaa, joiden aineistoa käsitellään instituutin päivittäisanalyysissa. Ne kaikki toimivat myös osana instituutin valtakunnallista havaintoverkkoa.
Talvipuutarhassa tehdyt testimittaukset eivät lopulta johtaneet havaintoaseman perustamiseen alueelle.
HelsinkiNetin asemien havainnoista suurin osa on ollut louhosten ja rakennustyömaiden räjäytyksiä. Verkon jokaisena toimintavuonna mukana on myös ollut luonnollisia tai ihmistoiminnan aiheuttamia maanjäristyksiä. Geotermisen lämmöntuotannon kasvava käyttö matalien ja keskisyvien lämpökaivojen avulla liittyy Helsingin kaupungin asettamaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ja korostaa lämmöntuotantoon liittyvän seismisen riskin myötä havaintoverkon merkitystä. Toisinaan verkon asemien datasta on löytynyt kaukaisiakin tapauksia, kuten Taiwanin maanjäristys 3.4.2024.
Seismologian instituutin ja Helsingin kaupungin sopimuksen nojalla instituutti julkaisee HelsinkiNetin toiminnasta ja havainnoista vuosittain julkisen raportin. Raportti on pääosin suomenkielinen. Kaikki raportit ovat luettavissa Helda-julkaisuarkistossa ja niistä viimeisimpään pääset täältä.
Toni Veikkolainen, seismologi
