Kurssikerta 1 – Alkuaskeleet ja venyttely

 

Ensimmäinen kurssikerta (vielä lähiopetuksena tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta) lähti hyvin käyntiin ja QGIS:n rattaat rasvattiin ja pistettiin pyörimään heti alkuunsa. QGIS on itselleni jo entuudestaan tuttu alkeiltaan ja käyttöliittymältään aikaisemmilta kursseilta sekä varusmiespalveluksesta, mutta silti jo ensimmäiseltä opetuskerralta jäi monta uutta asiaa muistiin ja vanhaakin palauteltiin mieleen.

Ensimmäinen kurssikerta pyhitettiin pääasiassa käyttöliittymään tutustumiseen ja harjoituskartan muokkaamiseen, jonka voi nähdä kuvassa 1 (alla).

Kuva 1. Ensimmäisellä kurssikerralla muokattu päästökartta

Kuten kurssikerrallakin tuli jo puheeksi, QGIS:ssä on monta käyttöliittymän kannalta outoa suunnitteluvalintaa, etenkin nappuloiden koon, sijainnin ja merkityksen osalta. Voi hyvinkin olla, että jo seuraavaan kurssikertaan mennessä osa näistä epämääräisistä nikseistä on jo ehtinyt unohtua, mutta tavoitteena on porskuttaa eteenpäin yrityksen ja erehdyksen kautta kunnes ohjelman toiminnot lopulta iskostuvat päähän. Tässä auttaa myös paljon itsenäiset harjoitukset.

Kuva 2. Pääelinkeinojen palveluprosentti kunnittain

Toisena tehtävänä oli itsenäisesti toteuttaa annetun aineiston pohjalta koropleettikartta QGIS:ssä ja muokata siitä visuaalisesti miellyttävä ja toimiva. Tehtävässä oli vaihtoehtoina kolme vaikeusastetta, joista itse tyydyin vaikeusasteeseen 1. Asetin riman ehkä liian matalalle, mutta se tuntui tekovaiheessa ihan sopivalta. Tämä koropleettikartta on nähtävissä kuvassa 2, ja se kuvaa pääelinkeinoista palvelualan prosenttiosuutta kunnittain.

Aineiston käsittely oli helppoa, eikä esimerkiksi QGIS:n “field calculatoria” tarvinnut käyttää sillä muuttujan arvot olivat jo valmiiksi prosentteina. Ensimmäiseltä kurssikerralta opittuja asioita oli myös helppo soveltaa koropleettikarttaa tehdessä esimerkiksi luokkajaossa, värien säätämisessä ja selitteitä, mittakaavaa ja pohjoisnuolta lisättäessä.

Mitä itse koropleettikartan aineistoon tulee, niin on helposti havaittavissa kuinka palvelusektori kattaa valtaosan Suomen kuntien pääelinkeinoista. Kunnat, joissa palvelusektorin kattavuus on alle 45,1 prosenttia, voi laskea helposti kahden käden sormilla ja luku on etenkin korkea pääkaupunkiseudulla ja myös Pohjois-Suomessa, jossa muun muassa matkailu ja yleinen turismi on yleistä. Kartan tulisi myös olla helposti tulkittavissa henkilön toimesta, joka ei tunne aineistoa. Värit ovat asteittaiset, selite tarpeeksi selkeä ja mittakaava yksinkertainen.

Yksi kurssikerta takana ja muutama vielä edessä. Aiheet ja kurssin yleinen teema vaikuttavat kiinnostavilta, ja odotankin innolla mitä tuleman pitää!