Kurssikerta 6 – Happihyppely virkistää!

 

Tällä kurssikerralla lähdettiin virkeinä aamusta keräämään dataa kentältä hyödyntäen Epicollect5-puhelinsovellusta, jolla loimme ja keräsimme pienryhmissä pisteaineistoa ympäri Kumpulan kampuksen lähialuetta. Tähän väliin on pakko myöntää, että heti kahdeksan jälkeen aamusta oli oikeasti mukavaa vaihtelua lähteä konkreettisesti ulos keräämään dataa, sillä muina kurssikertoina olen itse ainakin potenut kovaa kankeutta ja aivojen suoranaista toimimattomuutta tietokoneluokassa aina ensimmäisen tunnin ajan. Sääolosuhteet ulos lähtiessä eivät olleet kovin otolliset, mutta se ei rehellisesti sanottuna haitannut menoa lainkaan.

Matka kattoi laajalti Arabianrannan kaupunginosan ydinalueet. Yhteensä pistedataa kerättiin kaikkien osallistuneiden toimesta 134 uniikkia pistettä, ja jokainen piste kattoi muun muassa tietoa vastaajan koetusta turvallisuudesta ja alueen mielekkyydestä. Datan pohjalta luotiin interpolointia hyödyntäen kuvassa 1 näkyvä kartta, jossa punainen kuvaa turvattomuutta ja sininen korkeaksi koettua turvallisuutta. On mielenkiintoista ajatella, kuinka 45 minuutin tehtävänanto ulkona riitti näinkin kattavan aineiston tuottamiseen, eikä visualisointikaan kauaa vienyt. Sovelluksen helppokäyttöisyys ja avoin saatavuus luo rajattomasti mahdollisuuksia kenelle tahansa hyödyntää sitä omissa projekteissaan tai tutkimuksissaan. Esimerkiksi Juulia Salakka esittää blogipostauksessaan vastaavanlaisen sovelluksen olevan mahdollinen oiva opetustyökalu jo ala- ja yläasteilla. Olisinpa päässyt käyttämään vastaavanlaisia työkaluja jo tuolloin!

Seuraavaksi päästään tämän kurssikerran itsenäisiin tehtäviin, joissa tarkoituksena oli tuottaa karttoja, jotka esittävät hasardeja ja joita voisin itse käyttää opettajana tuntiopetuksessa. Aineistona toimi The Meteoritical Societyn keräämä ja NASA:n jakelema tietokanta meteoriittien törmäyksistä (https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh), josta selviää muun muassa törmäysvuosi, meteoriitin massa sekä tietysti sijainti. Alla olevassa kuvassa 2 on visualisoitu kaikki havainnoidut meteoriittien törmäykset Yhdysvalloissa sen mukaan, minkä osavaltion sisällä törmäys on tapahtunut. Kartasta voi helposti tehdä ensimmäisenä huomion, että törmäykset painottuvat lounaisiin osavaltioihin, ja oletettavasti pinta-alaltaan isommissa osavaltioissa myös havaintoja on enemmän joka myös osoittautuu pieneksi viaksi ja harhakuvan luojaksi kartassa. Seuraavassa kuvassa päästäänkin sitten omasta mielestäni mielenkiintoisempaan asiaan.

Alla olevassa kuvassa 3 nähdään havaitut meteoriittien törmäykset tapahtumavuoden mukaan. On mielestäni mielenkiintoista nähdä, kuinka meteoriittien törmäysten havainnot ovat jakautuneet niin selkeästi lännestä itään havainnointivuoden mukaan. Vaikuttaa siltä, että tulosten kategorisoitumiselle ryhmiksi olisi jokin validi selitys. Lännessä valtaosa törmäyksistä vaikuttaa olevan vuosilta 1971-2012, keskellä olevien osavaltioiden kohdalla vuosilta 1889-1971 ja idässä 1807-1889. Jotkut saattavat myös pitää havaintoja yllättävinä joko törmäysten määrän tai vuosittaisen jakauman takia. Selkeä havainnointirykelmä on kuitenkin nähtävissä Kansasin ja sitä ympäröivien osavaltioiden alueella. Havaijilla puolestaan havainnot ovat hyvin harvassa johtuen oletettavasti pienestä ja hajaantuneesta maa-alueestaan.

Oli mukavaa päästä sekä tuottamaan aineistoa, että tutkimaan sellaista hieman tarkemmin hasardien muodossa. Vielä yksi kurssikerta jäljellä, jonka jälkeen kurssi onkin jo paketissa! Aika on kieltämättä mennyt nopeasti.

Lähteet:

Salakka, Juulia (23.2.2022) -Geoinformatiikkaa oppimassa-. 6. kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/gis-juulia/2022/02/23/6-kurssikerta/

NASA’s Open Data Portal, Meteorite Landings. Lainattu 25.3.2022. Linkki: https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh