Kurssikerta 4: Ruutuja ja rastereita (höystettynä korkeuskäyrillä)

 

Tällä kurssikerralla perehdyttiin pääosin ruutukarttojen tekemiseen, rasteriaineistojen käsittelyyn sekä piirtämiseen QGIS:ssä kuten  aikaisemmilla kursseilla Corelin parissa.

Kuva 1. Pääkaupunkialueen ulkomaan kansalaisten lukumäärä pistekarttana.

Yllä olevassa kuvassa 1 on esitetty pääkaupunkialueen ulkomaan kansalaisten lukumäärä pistekarttana. Itä-Helsingissä on havaittavissa isompi ulkomaan kansalaisten asutuskeskittymä, sekä kuvio myötäilee muun muassa osittain Tuusulanväylää pohjoisessa ja koillisessa sekä yleisesti Kehä I:n maastossa. Yksittäisinä asutuskeskittyminä voidaan nimeltä mainita Itäkeskuksen ympäristö ja sekä Espoon Matinkylän ympäristö.

Kuva 2. Pääkaupunkiseudun ulkomaan kansalaisten prosenttiosuus pistekarttana.

Yleiskuva muuttuu hieman, kun kuvassa 2 vaihtuu esitettävä aineisto summaluvuista prosenttilukuihin. Nyt kun ruudut kuvaavat ulkomaan kansalaisten prosenttiosuuksia, on yleinen hajauma suurempi ja pienet “kuumat pisteet” ovat suurimmilta osin eliminoitu. Kartalla on silti muutama ruutu, jossa ulkomaan kansalaisten osuus on yli 50%. Kuvan 2 kartassa näkyy etenkin selkeämmin Itä-Helsingin alueen ulkomaalaiskeskittyneisyyden hajauma, joka kuvassa 1 vaikutti paljon tiiviimmältä.

Kuvan 2 kartalla on suurena etuna muun muassa se, ettei se vaadi jo entuudeltaan kartan tulkitsijalta kontekstia alueiden väestötiheyksistä ja -lukumääristä – näin ollen kuvan 1 kartalla suuretkin lukumäärät voivat todellisuudessa olla suhteutettuna alueen kokonaisasukasmäärään hyvinkin pienet. Saatoin myös valita omasta mielestäni hieman huonon väripaletin molempiin karttoihin. Vaikka paletti havainnollistaa hyvin eroavaisuudet tasaisin astein, voi aggressiivinen punainen ja palava väri aiheuttaa joidenkin kohdalla oletuksia siitä, että havainnollistetun ilmiön suuri määrä on negatiivinen tai huono asia. Muuten olen tyytyväinen karttoihin ja niiden esittämään dataan.

Kuva 3. Peruskarttalehden korkeuskäyrät (vasemmalla) ja QGIS:ssä piirretyt korkeuskäyrät (oikealla).

Toisena kurssikerran tehtävänä venkslattiin rasteriaineistojen parissa. Näihin aineistoihin sisältyi muun muassa rinnevarjostedataa. Aikaisemmin rinnevarjostus oltiin vaan napsautettu päälle paikkatietoikkunan tasot-valikosta tai ladattu suoraan verkosta käyttövalmiiksi tasoksi Corelissa. Tällä kertaa sukellettiin syvemmälle ja luotiin rinnevarjostus itse korkeusdataa hyödyntäen. Lisäksi harjoiteltiin korkeuskäyrien luontia itse.

Yllä olevan kuvan 3 vasemman puolen esimerkit ovat valmiiksi ladatusta peruskarttalehden korkeuskäyristä, ja oikealla puolella olevat itse tehdyistä korkeuskäyristä. On sanomattakin selvää, että itse tehdyt korkeuskäyrät ovat huomattavasti tarkempia, kun taas peruskarttalehden korkeuskäyrät ovat enemmän tasoitettuja ja/tai pehmeitä. Kahdessa alimmassa esimerkkikuvassa oikealla nähtävät itse tuotetut korkeuskäyrät ovat peruskarttalehdessä yleistetty yhdeksi yhtenäiseksi korkeuskäyräksi. Sekä itse piirretyistä että valmiista korkeuskäyristä saa kuitenkin lähes samalla tavalla tarvittavan tiedon irti, ellei oikeasti tarkenna todella pieniin yksityiskohtiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *