Kurssikerta 3 – Datan liittämistä ja diagrammitreeniä

 

Tällä kurssikerralla painopiste siirtyi viime kerran projektioharjoituksista aineistojen liittämiseen, tietokantojen oikeaan muotoon muovaamiseen ja jälkimmäisessä itsenäisessä harjoituksessa diagrammien väsäämiseen.

Alla olevassa kuvassa 1 näkyy kurssikerralla yhdessä johdetun projektin tulos. Kartta kuvaa Afrikan mantereella sijaitsevia öljykenttiä, maiden sisäisiä konflikteja sekä timanttikaivoksia. Kuten Brilliant Earthin artikkelissa (https://www.brilliantearth.com/conflict-diamond-trade/) todettiin, timantit ovat ruokkineet monien Afrikan valtioiden sisäisiä konflikteja näin ollen saaden ikävän nimityksen “veritimantti” tai “konfliktitimantti”. Konfliktit timanttikaivosten maastossa ovat katossaan esimerkiksi Sierra Leonen ja Liberian valtioiden alueella, joissa molemmissa ollaan viimeisten vuosikymmenten aikana kärsitty verisistä konflikteista, ja näitä ollaan rahoitettu juurikin timanteilla.

Teknisestä näkökulmasta kartan teko oli kohtalaisen helppoa, ja itse tekoprosessi auttoi myös pohjustamaan omaa kevyttä tulkintaa aineistojen pohjalta. Itse esiin tuomieni aineistojen lisäksi aineistokansiosta löytyi myös paljon muuta dataa, josta monet muut kanssaopiskelijat olivat tuottaneet mielenkiintoisia karttoja. Muun muassa Miia Mattila omassa blogissaan tuotti kartan, jossa konfliktien laajuutta oltiin havainnollistettu ympyrädiagrammeja hyödyntäen. Vaikka hänen omin sanoin kartta ajoi tarkoitustaan hieman kehnosti, oli se kuitenkin hyvää harjoitusta ja tehosti QGIS:n niksien ja kommervenkkien harjoittelua.

Enemmän itsenäisesti puolestaan tuotettiin kartta tulvaindekseistä sekä järvisyysprosenteista, joka vaati jälleen itse aineistojen yhdistelyä join -attribuuttia hyödyntäen sekä taulukkodatan importointia. Ainoa varsinainen ongelma johon takerruin tuli pylväsdiagrammeja vääntäessä, kun jostain syystä QGIS ei suostunut tunnistamaan tuotua dataa numerodataksi, jolloin mikään ei tahtonut toimia. Lopulta muutaman oikotien kautta data importoitui toivotulla tavalla, ja diagrammit toimivat kutakuinkin halutulla tavalla. Pylväsdiagrammien kokoa säätelevät asetukset jäivät kuitenkin hieman mysteeriksi. Ehkä ne joku päivä aukeavat rasittuneille aivoilleni.

Yllä olevassa kuvassa 2 siis nähdään, kuinka tulvaindeksi on korkea muun muassa länsirannikolla Pohjanmaalla, joka on hyvin tasaista ja matalaa aluetta, sekä etelärannikolla. Myöskään järvisyysprosentti ja tulvaindeksi eivät näytä kulkevan käsi kädessä, vaan järvirikkailla alueilla tulvaisuus on lähes olematonta lukuun ottamatta etelärannikon muutamaa poikkeusta.

Lähteet:

Mattila, Miia (15.2.2022) Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa, Myöhäiset muistelmat kolmannesta kurssikerrasta. (https://blogs.helsinki.fi/mcmiia/2022/02/15/myohaiset-muistelmat-kolmannesta-kurssikerrasta/)

Brilliant Earth, Conflict diamond trade (https://www.brilliantearth.com/conflict-diamond-trade/)