Maan terveys

Suurimmat riskit elämälle maapallolla ovat geneettisen monimuotoisuuden väheneminen ja ravinteiden biokemiallisen kierron häiriintyminen. Maanviljely on avainasemassa molempien riskitekijöiden suhteen.

Maa koostuu orgaanisesta ja epäorgaanisesta aineesta. Elävä maa sisältää makro- ja mikroeliöitä. Yhdessä grammassa maata on tuhansia erilaisia mikrobeita.

Kasvit kasvavat parhaiten hyvässä kasvukunnossa olevassa terveessä maassa, joka pidättää ravinteet aiheuttamatta ravinnepäästöjä. Ravinteiden biokemiallinen kierto riippuu maan mikrobien toiminnasta. Siksi erilaisten viljelykäytäntöjen vaikutus ravinteiden kiertoon voidaan selvittää vain ottamalla huomioon maan mikrobiologia.

Me haluamme kartoittaa terveen maan mikrobiologiset indikaattorit ja kehittää maan terveyden arviointiin sopivan mikrobiologisen testin. Löydetyistä indikaattorilajeista- ja geeneistä valitaan indikaattorit, joiden perusteella maan kasvukuntoa voidaan luokitella tarkimmin. Toivomme että työmme tulokset motivoivat viljelijöitä muuttamaan viljelykäytäntöjään ympäristölle paremmiksi. Mikrobiologisiin indikaattoreihin perustavan testin hyödyllisyys viljelijöille havainnollistetaan tilavierailuilla ja analysoimalla viljelijöiden valitsemia näytteitä maista, joiden kasvukunnosta viljelijöillä on omaan ammattitaitoonsa perustuva käsitys.

Työmme kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ”Kasvunpaikat”, jossa teemme yhteistyötä yli tiederajojen. Kasvunpaikoissa Turun yliopiston dosentti Katriina Siivonen ja FT Maria Höyssä tutkivat uusien tapojen omaksumisessa vaadittavan kulttuurisen muutoksen mahdollisuuksia ja esteitä sekä viljelijöiden maan kasvukuntoon liittyviä käsityksiä.

Nykyisin maan kasvukuntoa arvioidaan fysikaalis-kemiallisin menetelmin. Nämä menetelmät eivät ota huomioon maan mikrobiologiaa, ja siksi esimerkiksi kaasumaisten typpipäästöjen mallintaminen ei tuota tarkkoja arvioita. Erilaisten viljelykäytäntöjen vaikutus ravinteiden kiertoon voidaan selvittää vain ottamalla huomioon maan mikrobiologia.

Uusimmat metagenomiikan menetelmät mahdollistavat maan mikrobien tarkan havainnoinnin. Metagenomiikalla on esimerkiksi havaittu, että perinteisin tavoin viljellyn maan mikrobilajisto poikkeaa luonnonmukaisesti viljellyn maan lajistosta.

Tiede muuttaa maailmankuvaamme. Muutos on hidas. Muutosta voidaan nopeuttaa ottamalla tutkimuksessa huomioon sidosryhmien tarpeet. Kun tutkimuskysymyksiä muotoillaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa, saadut tulokset koetaan omalle toiminnalle oleellisimmiksi, jolloin tuloksiin perustuvat muutosehdotukset on helpompi omaksua.