Päällekkäisiä teemakarttoja

Toisen kurssikerran tavoitteena oli tutustua päällekkäisiin teemakarttoihin ja niiden tuottamiseen. Itse jouduin olemaan kyseisen kurssikerran poissa ja niinpä tuotin teemakarttani itsenäisesti muiden tutustuessa neljännen kurssikerran aineistoihin.

Päätin käyttää karttapohjana Pohjois-Suomen kuntia, sillä kyseisestä alueesta en ole vielä spesifisti tuottanut yhtään karttaesitystä. Lisäksi halusin tutkia päteekö hypoteesini tutkimieni muuttujien välisestä korrelaatiosta. Karttaesityksessäni kuntien kokonaisnettomuutto on esitetty koropleettikarttana, jossa positiivista nettomuuttoa on kuvattu keltaisen sävyinä ja negatiivista harmaan eri tummuusasteilla (Kuva 1.). Eläkeläisten osuus kunnittain on esitetty pylväsdiagrammein koropleettiesityksen päällä.

Kuva 1. Kahden muuttujan päällekkäinen teemakartta Pohjois-Suomesta.

Koska tein karttani näin myöhään, pystyin tutustumaan kätevästi muiden opiskelijoiden karttatöihin ja pohdintoihin. Esimerkiksi Elias Annila blogissaan Eliaksen PAK-Blogi oli pähkäillyt rastereidensa erottuvuutta. Myös Mirka Jokela-Määtän Paikannettua tietoa -blogissa julkaisema päällekkäinen teemakartta oli tuotettu koropleetti- ja rasterikartan yhdistelmänä. Aivan, kuten Eliaskin blogissaan mainitsee, mielestäni rastereista on haastava  luoda sellaista karttaesitystä, josta selkeästi tulee rasterien erot esille. Kartasta ehkä erottuu yksi kaksi luokkaa, mutta loput sekoittuvat massaksi.

Mikäli aikaa olisi ollut enemmän käytössä olisin saattanut lähteä kokeilemaan tuota rasterimuotoista karttaa. Päädyin kuitenkin tällä kertaa melko yksinkertaiseen ratkaisuun eli koropleetti-pylväs- yhdistelmään. Värisävyinä päätin kokeilla harmaan ja keltaisen yhdistelmää koropleettikartassa, sillä halusin positiiviset arvot selkeästi esille negatiivisista.  Jaoin aineiston neljään luokkaan ja muokkasin luokkarajoja käsin niin, että lopputulos oli mielestäni selkeä eikä korostanut liikaa mitään luokkaa. Pylväiden väriksi halusin valita jonkin neutraalin, mutta taustasta riittävästi erottuvan värin. Päädyin vaalean siniseen. Hienosäätönä olisin voinut vielä muokata pylväiden paikkoja Corelissa, sillä osa niistä menee päällekkäin. Jätin sen kuitenkin tällä kertaa tekemättä.

Hypoteesini tuloksista oli, että kunnissa, joissa kokonaisnettomuutto on positiivinen, eläkeläisten osuus olisi pienempi kuin kunnissa, joissa nettomuutto on negatiivinen. Tämän päättelin mahdollisesti aiheutuvan siitä, että nuoret muuttavat työn tai opiskelun perässä vanhempia ihmisiä aktiivisemmin. Käytännössä siis nuoret muuttaisivat pois ja eläkeläiset jäisivät.

Hypoteesini pitää nopealla silmäyksellä paikkansa. Esimerkiksi Rovaniemi vetää yliopistonsa puolesta nuoria muuttamaan kunnan alueelle ja eläkeläisten %-osuus on Pohjois-Suomen pienimpiä. Samantyyppinen tilanne on myös Kittilässä, joka on ollut jo yli kymmenen vuotta muuttovoittoinen kunta ja eläkeläisten osuus on suhteellisen pieni. Tämä ei kuitenkaan voi johtua opiskelumahdollisuuksista, sillä ne ovat Kittilässä rajalliset. Wikipedian mukaan “nykyinen kehitys on pääasiassa matkailun ja 2000-luvulla alkaneen kaivostoiminnan ansiota”. Samankaltainen tilanne on myös Kittilän naapurikunnissa Muoniossa ja Kolarissa. Vaikka näiden kuntien väkiluku vähenee, ne ovat silti Pohjois-Suomen muuttovoittoisimpia alueita nimenomaan matkailun, mutta myös kaivostoiminnan tuottamien työpaikkojen ansiosta. Muuttovoittoisista alueista ehdottomasti mielenkiintoisin on mielestäni Savukosken kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Se on kevyesti muuttovoittoinen, vaikka sen väkiluku laskee jatkuvasti ja se on Suomen harvimmin asutettu kunta. Kunnan alueella sijaitsee kuitenkin yksi merkittävä vetovoimatekijä, Korvatunturi.

Muuttotappioisilla kunnilla selvä teema näyttää olevan, että nuoret muuttavat joukolla opintojen perässä muualle. Inarin kunta vahvasti muuttotappioisena kuntana pistää kuitenkin silmään, sillä sen eläkeläisten osuus ei ole lähellekään Pohjois-Suomen suurimpia. En keksi tähän oikein mitään järkevää selitystä. Voisiko ihmiset työskennellä mahdollisesti pidempään esim. porotalouden parissa, olematta niin sanotusti eläkkeellä?

Kokonaisuutena päällekkäisen teemakartan tekeminen oli mielenkiintoista ja opin jälleen paremmaksi MapInfon käyttäjäksi. Tosin olisin voinut valita hieman rohkeamman yhdistelmän. Joka tapauksessa tämä kartta on mielestäni onnistunut.

Artikkelipohdintaa

Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship Anna Leonowicz

Antti Autio tiivistää kyseisen artikkelin sisällön tehokkaasti: “Artikkelissa käsitellään yksi- ja kaksiteemaisia koropleettikarttoja sekä niiden toimivuutta erilaisissa käyttötarkoituksissa.”

Autio jatkaa “Koropleettikartat ovat yleinen kartografinen keino tutkijoille, maantieteilijöille ja kartografeille visualisoida numeerista aineistoa. Yleisimmin kartografiassa keskitytään esittämään yhden muuttujan koropleettikarttoja, jolloin eri ilmiöitä tarkastellaan eri kartoilla. Yhden muuttujan koropleettikartoilla on hyvä esittää ilmiöiden alueellista jakautumista.”

Leonowicz kehottaa artikkelissaan rohkeasti käyttämään myös kahden muuttujan koropleettikarttaa. Tällä tavoin, mikäli luokittelu on huolellista, voidaan verrattain tehokkaasti visualisoida kahden teeman yhteneväisyyksiä alueellisesti.

Olen samaa mieltä Susanna Saukkosen kanssa, että kahden teeman koropleettikartta vaatii lukijalta enemmän kartografista ymmärrystä ja kärsivällisyyttä lukea legenda tarkasti ja tarkastella karttaa huolellisesti. Saukkosta lainaten: “Tämän tutkimuksen kartan legenda on vaikeasti luettava koska se poikkeaa normaalista legendasta. Ensinnäkin, tietoa ei ole koottu vain yhteen paikkaan selittäväksi tekijäksi, vaan se  on löydettävä tutkimalla koko sivua ja karttoja. Laatikko, jossa on maalla asuvat ja prosenttimäärä asukkaista jotka ovat alle 18 vuotiaita asettaa myös haasteita lukijalle. Myös se, että kartat ovat tekstin perässä eivätkä keskellä tekstiä vaikeuttaa niiden lukua. Helpompaa olisi tarkastella karttoja samalla kun lukee tekstiä. Nyt kartat tuntuvat hieman irrallisilta”.

Mielestäni kahdenmuuttujan koropleettikartta vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta melko haastavalta toteuttaa tiedoilla, (tai niiden puutteilla) joita minulla tällä hetkellä on. Jotta lopputulos olisi vaikuttava ja mahdollisimman selkeä, tulee tilastollisen tietämyksen olla hyvä. Luokittelu ja väriskaala tulee tämän tyyppisessä esityksessä olla onnistunut, sillä muutoin lopputuloksesta tulee autuaan sekava ja vääristynyt.

Lähteet:

Annila Elias. Eliaksen PAK-blogi. KURSSIKERTA 2, KAHDEN MUUTTUJAN KOROPLEETTIKARTAT. https://blogs.helsinki.fi/eannila. Luettu 9.2.2015

Autio Antti. Antin paikkatietoblogi. Artikkeli 1 (kurssikerta 2). https://blogs.helsinki.fi/anttiaut. Luettu 9.2.2015

Jokela-Määttä Mirka. Paikannettua tietoa.KK2: Päällekkäiset teemakartat ja reaktioita artikkeliin. https://blogs.helsinki.fi/mijokela. Luettu 9.2.2015

Kittilä. Wikipedia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kittil%C3%A4. Luettu 9.2.2015

Saukkonen Susanna. Susannan matka paikkatiedon maailmaan ’15. 2.KERTA – MUUT TEEMAKARTAT JA KAHDEN PÄÄLLEKKÄISEN TEEMAN KÄYTTÖ & 1. ARTIKKELI. https://blogs.helsinki.fi/susannsa/. Luettu 9.2.2015