Tämä blogimerkintä on kooste verkko-opetuksen tukiverkostosta yhteisöllisyysseminaarin 16.9.2010 osallistujia varten. Tukiverkostosta verkostona seminaarissa alustamassa Anni Rytkönen (verkoston koordinaattori), Outi Valkama (maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen tuki) ja Kristiina Karjalainen (valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen tuki).
Viimekeväisen kyselyn perusteella “hyvän verkoston” ominaisuuksia ovat esimerkiksi:
- Käsiteltävä asia kiinnostaa
- Verkoston jäsenet kokevat voivansa hyötyät toistensa osaamisesta
- Verkostoon osallistuminen tuo lisäarvoja
ja vastaavasti “huonon verkoston” ominaisuuksiksi nimettiin esimerkiksi:
- Verkosto muodostuu organisaatioiden nimetyistä jäsenistä tai verkoston jäsenet ovat velvoitettuja osallistumaan
- Verkoston toiminta rakentuu tietyn välineen käytön ympärille
- Verkoston toiminnalla ei ole tavoitteita tai tavoitteet on asetettu verkoston ulkopuolelta
- Käsiteltävä asia on kiinnostukseni reuna-alueilla
-> kenen kannalta verkosto on hyvä tai huono ja liittyykö hyvyys sittenkään verkostomuotoiseen toimintaan?
Verkosto ja yhteisöllisyys – yhteisöllisyys verkostossa
- Mikä tukiverkostossa on koettu hyväksi? – Me-henki
- Miten yhteisöllisyys näkyy tukiverkoston toiminnassa ja työtehtävissä?
- Haluna yhteiseen toimintaan: aamuklubit, pikkujoulut, yhteiset seminaarimatkat, “sosiaalinen kiva”
- Haluna tavoitteeseen opetuksen kehittämisestä verkkovälineiden tukemana
- Haluna vuorovaikutukseen, johon osataan ja halutaan hyödyntää kulloinkin mielekkäitä verkkovälineitä: tämä blogi, Yammer, Skype, SL, etherpad, …
- Verkoston toiminnan ja vertaisten hyödyntämisessä omaan työhön liittyvien välineiden (opetus)käyttökokemusten kartuttamisessa ja jakamisessa
- Vertaistuen aktiivisena hyödyntämisenä pohdintatilanteissa (kilauta kaverille-periaatteella)
- Verkoston kautta saatujen hyvien käytäntöjen jakamisena oman yksikön opetushenkilöstölle
- Tukiverkoston visio toiminnalle (pdf)
Yhteisöllisyyttä ei ole tutkittu tai kartoitettu tukiverkostossa eksplisiittisesti, vaan se tulee esiin erilaisten toimintojen ja käytäntöjen kautta.
Miten yhteinen tahto saadaan aikaan?