HT:n lausunto 5.4.2017: Selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle yliopistolain uudistuksen vaikutuksista

Helsingin tutkijanaiset ry                                                Lausunto 5.4.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Asia: Selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle yliopistolain uudistuksen vaikutuksista

Helsingin tutkijanaiset ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida yliopistolain uudistuksen vaikutuksia.

Suomea pidetään ansaitusti edelläkävijänä tasa-arvoasioissa monilla aloilla. Olemassa olevan lainsäädännön velvoitteet pitää myös soveltaa käytäntöön, jotta toimisimme maineemme mukaisesti. Tämän vuoksi tasa-arvokysymyksien valtavirtaistaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS) pitää saada olennaiseksi osaksi yliopistojen päätöksentekoa.

Riippumatta siitä, mistä yliopistoyhteisön suuriksi kokemat arvo- ja yhteisöllisyyskentän muutokset johtuvat (laki, taloudellinen tilanne, hallituksen toimet, yliopistojen johdon toiminta), yliopisto on muutoksessa, jossa on syytä tarkasti tutkia muutoksen vaikutukset muun muasssa tutkijanuriin, työolosuhteisiin, tutkimusympäristöihin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmista.

Kiinnitämme huomion kolmeen asiaan:

1) Helsingin tutkijanaiset ry yhtyy näkemykseen, ettei lakia välttämättä tarvitse muuttaa epäkohtien korjaamiseksi. Sen sijaan yliopistoyhteisöstä nouseva päätöksentekoon liittyvä osattomuuden tunne, joka näkyy arvioinnissa, on otettava vakavasti. Vastuu tästä on sekä OKM:llä että yliopistojen johdoilla. Lain ei-toivottavat vaikutukset voivat näkyä erityisesti resursseiltaan heikompien henkilöstöryhmien ja vähemmistöjen kohdalla. Jatkuva kokemus osattomuuden tunteesta ja vaikutusmahdollisuuksien puutteesta heikentää työmotivaatiota ja yliopistojen tulosta. Käytännössä sekä OKM:n ja ylipistojen on etsittävä keinoja tilanteen parantamiseksi ja päätöksenteon aidon läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

2) Helsingin tutkijanaiset ry katsoo, että yliopistolain muutoksen sukupuolivaikutukset on syytä arvioida. Tällaista arviointia ei valitettavasti nyt sisältynyt OKM:n raporttiin. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen hengessä OKM:n tulee lisäksi edellyttää yliopistoilta jatkuvaa, vuosittain tehtävää tasa-arvotilanteen seurantaa ja raportointia osana yleistä toiminnan seurantaa.

Yhdistys korostaa lisäksi yleisemmin tasa-arvotilastojen tuottamisen ja saatavuuden tärkeyttä yliopistojen kehittämisessä: Minimitavoite on, että vuosittain tuotetaan julkisesti saataville tarpeeksi yksityiskohtaiset tilastotiedot eri sukupuolten osuudesta yliopiston tehtävissä, uusissa rekrytoinneissa, sekä tulkintaan tarvittavat taustatiedot (esimerkiksi laitosten yhdistämisestä johtuvat kutsuprofessuurit jne). Tietojen pitää olla helposti löydettävissä kotimaisilla kielillä ja englanniksi. Kyse ei ole ”rakettitieteestä” tai taloudellisten resurssien puutteesta, vaan olemassa oleva data on jo yliopistojen hallintohenkilöillä helposti saatavilla.

3) Helsingin tutkijanaiset ry katsoo, että yliopistojen tasa-arvotyölle on edelleen tarvetta, ja tämä työ tarvitsee sekä yliopistojen johdon että OKM:n taholta selvempää tukea ja resursseja. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus tukee määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistyötä maan yliopistoissa ja korkeakouluissa ja se on myös budjetoinut monivuotista tukea tälle työlle. Yliopistolain voimassaoloaikana naisten osuus tohtoreista on jatkuvasti kasvanut, mutta heidän osuutensa professuureista (28 %) on noussut varsin hitaasti. Kutsumismenettely on yleistynyt yliopistolain muutoksen jälkeen. Se suosii tutkimusten mukaan usein miehiä, kun taas naiset menestyvät paremmin avoimissa hauissa. Rekrytointikäytäntöjen sukupuolivaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan myös naisten osaamisen paremmin, ja jatkuva tilastollinen seuranta tuo päättäjille tärkeää tietopohjaa tasa-arvo-ongelmiin puuttumiseksi.

Helsingin tutkijanaisten hallitus