Yhdenvertaisuus-blogi: Miksi itsensä kehuminen on toisille helppoa, toisille vaikeaa?

Luen hakemuksia, joissa kuvataan paitsi projektia, myös tutkijan itsensä saavutuksia. Jotkut pitävät kynttiläänsä vakan alla, jotkut onnistuvat vakuuttamaan minut siitä, että he todella ovat aivan poikkeuksellisen menestyksekkäitä tutkijoita, jotkut taas kehuvat itseään minun mielestäni tökeröllä tavalla.

Toisille meistä sopii tällaisen tekstin kirjoittaminen ja lukeminen paremmin kuin toisille – paitsi persoonina, myös tähänastisen elämämme tarjoaman kokemuspakan takia. Eri kulttuureissa suhtaudutaan varsin eri tavalla omien vahvuuksien esille tuomiseen eli toisin sanoin itsekehuun – eikä suhtautuminen ole sukupuolesta riippumatonta.

Usein emme tiedosta, miten ympäröivä yhteiskunta on iskostanut asennenormit päähämme, mutta tässä tapauksessa muistan itse kristallinkirkkaasti ainakin yhden ’oppitunnin’. Olin ala-asteen liikuntatunnilla luokan nopein kentänympäriluistelussa, ja kun palasimme luokkaan kertomaan liikuntatunnista luokanopettajalle, innokkaat urheilulliset oppilaat kehuivat voittaneensa luistelukilpailun, mitä opettaja ihasteli. Minä sitten siihen, että en oikein tiedä, mitä voitolla tarkoitetaan, kun minä olin nopein – jäätävä hiljaisuus ja opettajalta ohje, että omaa erinomaisuuttaan ei pidä korostaa.

Mikä oli se pieni ero näiden muiden tarinakertojien ja minun välillä? Laittaisin tämän ’muinaisina aikoina tapahtui outoja asioita’ -laariin, paitsi että teini-ikäisellä tyttärelläni on oleellisesti samanlaisia kokemuksia ala-asteajoilta.

Oppi on mennyt perille, sillä itsensä ’kehuminen’ tuntuu minusta kiusalliselta, ja minun on edelleen hankala säätää tasoa oikeaksi; olenkin pyytänyt miespuolista kollegaa avuksi hakemusten näissä osissa. En todellakaan ole ainoa: hakemuksia lukiessani vältän katsomasta hakijan nimeä, ennen kuin olen muodostanut näkemyksen hakemuksesta, ja olen silti ollut havaitsevinani, että naiset ovat tyypillisimmin joko itsensä vakanallapitäjiä tai sitten kömpelöntökeröjä itsekehujia – maailma ei ole valmistanut meitä tähän tehtävänantoon.

Itsesuitsutukseen suhtautumistakin on vaikea kalibroida, ja tämä on huomattu muuallakin: Euroopan tutkimusneuvosto on muuttanut ERC-rahoituksen hakuohjeita, koska aiemmin hakemuksiin tarvittu ’itsekehu’-kappale havaittiin sukupuolten ja jopa Euroopan sisällä kulttuurien tasoa-arvon kannalta hyvin ongelmalliseksi arvioida. Kuka ja millaisella taustalla on oikea henkilö ohjeistamaan ja arvioimaan, mikä on asiallista vahvuuksien esituomista ja mikä taas vähättelyä tai paisuttelua?

Yhdenvertaisuudesta vastaava matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Vehkamäki käsittelee alunperin Helsingin yliopiston intranetissä julkaisitussa blogissaan teemaan liittyviä tarinoita. Varadekaanin vastuualueita ovat myös kestävä kehitys, kansainvälisyys, hyvinvointi, tilankäyttöperiaatteet ja kaksikielisyys, joten saattavat kirjoitukset sivuta niitäkin.


In English:

The equality blog: Why is it easy for some to praise themselves and hard for others?

I’m reading applications where researchers are describing, not just their project, but their own merits. Some hide their candle under a bushel, others manage to convince me that they are, indeed, exceptionally successful researchers, and some praise themselves in a manner that seems tacky to me.

Some of us are more comfortable with writing and reading this kind of text than others – not just by nature, but also through our set of life experiences so far. Different cultures have different attitudes towards bringing forth your own strengths, i.e. self-praise – and the attitudes aren’t independent of gender.

Often, we’re not aware of how our surrounding society has indoctrinated us with its norms, but in this matter, I have a crystal-clear memory of at least one ‘lesson.’ In primary school PE class, I was the fastest in my class to skate around the skating track, and when we returned to our classroom to tell our teacher about the PE class, the excited sporty pupils boasted about winning the skating competition and our teacher praised them. I piped up, saying I didn’t know what they meant by winning, since I’d been the fastest – an icy silence fell, and the teacher told me it’s not nice to boast about your own success.

What was the small difference between those other pupils and me? I would tidy away this memory in the box ‘strange things happened in days gone by,’ except that my teenage daughter has had essentially the same experiences in primary school.

The lesson certainly hit home because I feel uncomfortable with self-praise and it’s still hard for me to find the right tone; I’ve asked male colleagues to help me with this part of my applications. I really am not the only one: as I read the applications, I avoid reading the applicant’s name before I’ve formed my view on the application, but I still feel I’ve noticed that women are typically the hiding-under-a-bushel type or clumsily tacky boasters – the world hasn’t prepared us for this assignment.

It’s also hard to calibrate my attitude to self-praise, and others have made the same observation, too. The ERC has changed its directions for applications for ERC financing since the ‘self-praise’ section that was included in applications before was discovered to be very problematic to assess when it comes to gender and even cultural equality within Europe. Who is the right person and with what kind of background are you able to instruct and assess what is an appropriate description of your strengths and what is self-deprecation or boasting?

The vice-dean of the Faculty of Science, Hanna Vehkamäki, who is in charge of diversity issues, will discuss stories relating to that topic in her blog originally published in the intranet go University of Helsinki. The vice-dean is also in charge of sustainable development, international issues, wellbeing, principles for facility allocation, and bilingualism, so the blog may touch on those subjects, as well.

Yhdenvertaisuus-blogi: Mitä kuvailevat sanat tarkoittavat? Riippuuko se siitä, ketä kuvaillaan?

Kirjoitan suosituskirjettä nuoremmalle naispuoliselle kollegalle, kasailen sanoja, jotka kuvaavat häntä työntekijänä: tunnollinen, ahkera, järjestelmällinen, perinpohjainen, periksi antamaton, toiset huomioon ottava, joukkuepelaaja, ottaa vastuuta opetuksesta.

Tulee olo, että olen sortumassa sukupuolistereotypioihin, ja kaivan esiin tasa-arvoaktivistikollegani esityksessään näyttämät sanapilvet tutkimusten mukaan saman tasoisia naisia ja miehiä suosittelevissa kirjeissä useimmin toistuvista sanoista*. Katselen sanoja miesten pilvessä: erinomainen, nerokas, kekseliäs, älykäs, poikkeuksellinen, lahjakas, itsenäinen. Päätän lisätä alkuperäiseen tekstiini sanoja tästä toisesta pilvestä, mutta jättää joitain noista aiemmista pois, ettei listasta tulisi uuvuttavan pitkä.

Sitten ajatukseni sotkeentuvat: onko kollegalleni harmia siitä, että kirjeestäni ei löydy hänen sukupuoltaan luonnehdittaessa usein käytettyjä sanoja hyvistä ryhmätyötaidoista ja tunnollisuudesta. Pitäisikö nämä tietyt sanat mainita joka tapauksessa eräänlaisena perustuksena, ja sitten lisätä noita säkenöivän kuuloisia sanoja? Entä jos miestä suosittelevasta kirjeestä puuttuisivat nämä ’perustussanat’, jäisikö niitä kaipaamaan ja ihmettelemään, että millainen tyyppi tämä oikein on, itsekäs ja huolimatonko?

Ärsyynnyn taas kerran siitä, että pilvet ovat erilaiset – ja sitten siitä, että itsekin pidän miesten pilven sanoja hohdokkaampina kuin naisten pilveen sanoja. Ovatko jossain kosmisen objektiivisuuden vaa’assa ahkeruus, periksi antamattomuus ja tunnollisuus tieteen teossa todellakin vähempiarvoisia kuin kekseliäisyys. Entä sitten lahjakkuus ja eriomaisuus- eikö esimeriksi järjestelmällisyyttä ja perinpohjaisuutta voisi ajatella näiden yhtenä ilmenemismuotona. Millainen tyyppi on nainen, jota kuvataan itsenäiseksi, entä mies? Millainen minun maailmankuvassani on erinomainen tutkija?

Yhdenvertaisuudesta vastaava matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Vehkamäki käsittelee alunperin Helsingin yliopiston intranetissä julkaisitussa blogissaan teemaan liittyviä tarinoita. Varadekaanin vastuualueita ovat myös kestävä kehitys, kansainvälisyys, hyvinvointi, tilankäyttöperiaatteet ja kaksikielisyys, joten saattavat kirjoitukset sivuta niitäkin.


The equality blog: What do descriptive words mean? Does it depend on who is being described?

I’m writing a letter of recommendation for a young female colleague, heaping up words that describe her as an employee: conscientious, hard-working, organised, thorough, tenacious, considerate, a team player, takes responsibility for teaching.

I get the feeling that I’m falling into gender stereotypes, and I dig out word clouds that an equality activist colleague of mine showed in a presentation on the most used words in letters of recommendation describing men and women at the same level*. I look at the words about men: excellent, brilliant, inventive, intelligent, exceptional, gifted, independent. I decide to substitute the words in my original text with words from this other cloud, but leave out some of the previous words so the list won’t be tediously long.

Then my thoughts become entangled: will my colleague suffer if the words often used to describe her gender, about good team working and conscientiousness, are missing from the letter? Should I mention these words after all, as a sort of foundation, and then add those glittering words from the other cloud? If these ‘justifications’ were missing from a man’s letter of recommendation, would anyone miss them and wonder what kind of bloke this is, selfish and sloppy?

Once again, I get annoyed that the clouds are different – and then that I myself think the words in the men’s cloud are more glamorous than the women’s cloud. Are there really some cosmic scales of objectivity where diligence, tenacity, and conscientiousness in scientific work really weigh less than inventiveness? What about giftedness and excellence, couldn’t such things as organisation and thoroughness be considered manifestations of them? What kind of person is a woman who is described as independent, or a man? In my world view, what constitutes an excellent researcher?

The vice-dean of the Faculty of Science, Hanna Vehkamäki, who is in charge of diversity issues, will discuss stories relating to that topic in her blog originally published in the intranet go University of Helsinki. The vice-dean is also in charge of sustainable development, international issues, wellbeing, principles for facility allocation, and bilingualism, so the blog may touch on those subjects, as well.

Yhdenvertaisuus-blogi: Alistunut luovuttaja vaiko joukkuepelin sankari?

Kuuntelin julkisessa tilassa sivusta eläkeläisten keskustelua yleisistä kriiseistä, joita heidän elämänsä varrella on sattunut. Puhe kääntyi 1990-luvun lamaan. Yksi keskustelijoista kertoi, että hän pyysi silloin päästä poispotkituksi työpaikasta nuoremman kollegan sijaan.

Irtisanomistaan ehdottaneella tarinan kertojalla oli 5 vuotta jäljellä työuraa, kollegalla 15 vuotta, jompikumpi piti irtisanoa. Kertojan aikuinen lapsi ja hänen puolisonsa olivat perustamassa yritystä, ja kertoja tuumi, että kokonaisuuden etu on, että hän siirtyy lapsiperheen arjenpyörittämisavuksi ja kollega saa jatkaa töissä. Hän oli hyvin tyytyväinen ratkaisuunsa yhä vieläkin, yli 80-vuotiaana.

Mitä luulet, mitä sukupuolta kertoja oli? Mitä olet mieltä hänen ratkaisustaan?

Jäin itse nimittäin pohtimaan: jos minulla ei olisi ollut havaintoperusteista tietoa kertojan sukupuolesta, millainen oletus minulle olisi tarinan perusteella muodostunut siitä?

Vaikuttaisiko kertojan sukupuoli siihen, pidänkö kertojaa alistuneena luovuttajana vai fiksuna joukkuepelin sankarina? Mitä ajatuksia nämä kysymykset herättävät sinussa?

Tämän reippaan eläkeläisen kohtasin uimahallin naistenpuolen saunassa, joten olen melko varma hänen naissukupuolestaan – ja se vastaa tarinan luomaa stereotypiaa minun päässäni. Tuntui selvältä, että tässä oli tyyppi, joka pelasi sekä yhteiseksi hyväksi että järjestääkseen elämänsä hänelle sopivalla tavalla.

Yhdenvertaisuudesta vastaava matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Vehkamäki käsittelee alunperin Helsingin yliopiston intranetissä julkaisitussa blogissaan teemaan liittyviä tarinoita. Varadekaanin vastuualueita ovat myös kestävä kehitys, kansainvälisyys, hyvinvointi, tilankäyttöperiaatteet ja kaksikielisyys, joten saattavat kirjoitukset sivuta niitäkin.

Photo: Susan Heikkinen
—–
In English:
Submissive loser or smart team player?

In a public space, I heard some pensioners talking about general crises they had experienced during their lifetime. Their conversation turned to the recession in the 1990s. One of the pensioners said they had asked to be fired from their job instead of a younger colleague at that time.

The storyteller, the one who had asked to be fired, had had 5 years left of their working career at that time, the colleague had 15 years, one of them had to go. The storyteller’s adult child and the child’s spouse were starting their own company, and the storyteller was thinking that it would be for the greater good that the storyteller started helping the younger generation with their busy child-rearing homelife and the colleague could continue working. The storyteller was still very pleased with their decision even now, at 80+.

What do you think, what was the gender of the storyteller? What do you think about their decision?

It made me wonder; if I hadn’t had evidence of the storyteller’s gender, what would I have assumed it to be based on the story?

Would the storyteller’s gender affect whether I thought they were a submissive loser or a smart team player? What are your thoughts on these questions?

I met this lively pensioner in the women’s sauna at the swimming complex, so I can be fairly sure of her female gender – and that is in line with the stereotype her story created in my head. It seemed obvious that this was a person who could both think of the greater good and organise her life to suit herself.

The vice-dean of the Faculty of Science, Hanna Vehkamäki, who is in charge of diversity issues, will discuss stories relating to that topic in her blog originally published in the intranet go University of Helsinki. The vice-dean is also in charge of sustainable development, international issues, wellbeing, principles for facility allocation, and bilingualism, so the blog may touch on those subjects, as well.

Yksin ja yhdessä

Osa akateemisen uran rakentamista opettajana ja tutkijana on yhtäältä sitkeää yksin yrittämistä ja toisaalta sitkeää yhdessä tekemistä ja verkostojen hyödyntämistä. Tänä vuonna yhdistyksemme jäsenet  ovat jälleen toimineet monella taholla ja tässä joulutoivotuksessa haluan nostaa muutaman fantastisen esimerkin siitä, mitä työ käytännössä voi olla.

Varapuheenjohtajamme Eija Tuominen valittiin tänä vuonna EPWSn hallituksen jäseneksi. Kyse on kansainvälisestä verkostosta European Platform for Women Scientists, joka käsittää yli sata verkostoa 40 maassa ja se edustaa yli 12000 tutkijanaista. Tämä oli myös yksi tämän vuoden tavoitteemme. Yhdessä toimien järjestö edistää tutkijanaisten asiaa esimerkiksi EU-tasolla.Tietoa EPWSn toiminnasta.

Toinen esimerkki yhdessä toimimisesta on Liisa Husu, joka on mukana UniSAFE – Ending gender-based violence -EU-projektissa. Hänen sitkeän työnsä ansiosta hankkeen 2022 toteutettavassa kyselyssä on myös suomalaisia yliopistoja mukana, esimerkiksi Helsingin yliopisto. Enemmän projektista täällä.

Kolmas esimerkkini on Marjut Jyrkinen, joka on johtanut strategisen neuvoston hanketta WeAll, jonka keskiössä on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä. Marjutin tänä syksynä vahvistettu professuuri on määritelty seuraavasti: sukupuolentutkimus, erityisesti työelämän tasa-arvon tutkimus. Hän ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyvät uuden tiedon tuottamiseen aiheista, jotka ovat kiinteästi myös Helsingin tutkijanaistenkin toiminnan kiinnostuksen kohteina. Marjutin professoriluennon voi katsoa täältä.

Neljäs esimerkkini on Hanna Vehkamäki. Hän on huippututkija (useita ERC-rahoituksia), joka vetää seuraavat kahdeksan vuotta Suoman Akatemian huippuyksikköä nimeltä Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille.Lue huippuyksiköstä täältä.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Helsingin tutkijanaiset on äärettömän iloinen siitä, että Hanna on valittu myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaaniksi, joka vastaa kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä, hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta ja tilankäyttöperiaatteista. Hanna on jo vuosia tehnyt työtä yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin eteen paitsi omassa yksikössään niin myös Helsingin tutkijanaisten kanssa tavoitteena parantaa koko yliopiston hyvinvointia. Nyt tähän on vielä niin sanotusti virallinen hyväksyntä. On äärettömän tärkeää, että yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia tuetaan myös vahvemmin legitimoiden. Se nostaa niiden merkityksen huomaamista ja nopeuttaa tarpeen mukaan asioihin puuttumista.Lue dekanaatista täältä.

Olemme kiitollisia kaikista näistä huipputyypeistä, jotka sitkeästi ja usein oman toimen ohella ovat jo vuosia edistäneet tasa-arvon ja hyvinvoinnin toteutumista yliopistoissa.


Alone and Together

Everybody knows that having a career in Academia means hard work. Characteristic for it today is that it also means collaborating with many people and networks. No-one can succeed alone.

Four of our members serve as fantastic examples of these capacities:

Eija Tuominen, our vice-chair, who was elected to the board of EPWS, European Platform for Women Scientists. It represents over hundred networks from 40 countries and over 12000 women scientists. It is truly great to have Eija in the board.

Another example is Liisa Husu, who has done pioneering work concerning equality matters in Academia. She is along in EU-project UniSAFE – Ending Gender Based Violence. Liisa worked hard to get some Finnish universities to take part in the project.

Third example is Marjut Jyrkinen who has led Social and Economic Sustainability of Future Working Life -project and will now as professor continue to research and teach about gender equality in working life.

My fourth example is Hanna Vehkamäki, who will lead the next eigth years Center of Exellency funded by the Academy of Finland. This is fantastic but this is not the only thing to congratulate Hanna: She will also act as vice-dean in the Faculty of Science being in charge of sustainable development, international issues, wellbeing, equality, and principles for facility use. Already as professor she has worked hard for the issues of equality and wellbeing but now this even more legitimate and hopefully this will serve as an example for the whole university.


(see links above in the Finnish part)

Eija Tuominen EPWSn hallituksen jäseneksi – Eija Tuominen Member of the Board of EPWS

Eija Tuominen, järjestömme pitkäaikainen aktiivi ja varapuheenjohtaja valittiin European Platform of Women Scientist -järjestön hallitukseen. Lämpimät onnittelut!

Kyseessä on noin 15 vuoden ajan toiminut verkosto, jonka tavoitteena on edustaa tieteentekijänaisten intressejä, tarpeita, toiveita ja huolenaiheita Euroopassa.  Hallituksen jäsenten esittelyt BoA.

Enemmän tietoa verkostosta löytyy sivulta EPWS today

Kuva kesäkuun kokouksesta.

European Platform of Women Scientists was established some 15 years ago. It has more than 100 member networks in 40 countries. Altogether they represent more than 12000 women researchers. More about the platform see, EPWS today

In June 2021, new board of administration was elected and we are extremely happy of the new Finnish member, Eija Tuominen. 

See the introductions of the new board members BoA.

UniSAFE – Ending gender-based violence. New EU -project

There is a new, EU funded project, which mission is to provide fresh data about gender-based violence. The issue of gender-based harassment and violence is not only complex but also persistent in many organizations. The pandemic proportions adds another layer to the complexity.

The main research questions are:

  • How large is the prevalence of gender-based violence in European research performing organisations?
  • How is it affected by specific organisational structures and hierarchies of power?
  • Do EU States have the adequate legal or policy frameworks to bring institutional change?

There will be 45 institutions involved, three from Finland (still under development).

More information: see UNISafe

Member of HELWOR, Professor Liisa Husu (Örebro University) is one of the leading researchers.

Osallistu Gender Scan 2021 tutkimukseen!

Tutkijoina tiedämme, että luotettava tieto on tärkeää minkä tahansa asian edistämisessä. Niinpä me Helsingin tutkijanaiset olemme yhdessä Suomen fyysikkoseuran monimuotoisuustyöryhmän (FinDiP) kanssa partnerina maailmanlaajuisessa Gender Scan 2021 tutkimuksessa. Tässä kerätään tietoa sukupuolen merkityksestä erityisesti STEM (Science, Technology, Engineering, and Mathematics) –tieteenaloilla. Tervetuloa osallistumaan – mitä sukupuolta, ammattia, uravaihetta tai tieteenalaa edustatkin! Kysely löytyy täältä.

Gender Scan 2021 järjestäjänä on ranskalainen Global Contact, joka on aiemminkin tehnyt Gender Scan -selvityksiä. Gender Scan 2019 keräsi noin 15000 vastausta noin 130 maasta kaikkialta maailmasta (ranskankielinen 2019 raportti täällä). Gender Scan 2016 tulokset on myös julkaistu kirjassa: Schmuck, Claudine. Women in STEM Disciplines. Springer, 2017. Rahoitus tutkimukseen tulee useilta yksityisiltä yrityksiltä (esim. Orange).  Me suomalaiset olemme nyt ensi kertaa mukana Gender Scan –tutkimuksen yhteistyökumppanina.

Kyselyn alussa kohdassa “Describe yourself” onkin kysymys: “Are you answering to this survey following the suggestion of a partner of Gender Scan”. Tähän voi valita ”Diversity in Physics Finland with Helsinki Association of Women Researchers”. Toisena suomalaisena yhteistyökumppanina on Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry. Luottamuksellisuuden turvaamiseksi me yhteistyökumppanit saamme tarkempaa tietoa vain niistä osioista, joissa vastauksia on yhteensä vähintään 200. Gender Scan 2021 online-kyselylomake koostuu useasta erillisestä osasta, ja riippuen siitä, kuinka moneen kyselyyn valitsee vastata, aikaa menee noin 10–40 minuuttia. Kysely toimii erinomaisesti ainakin Chromessa, oletettavasti myös Firefoxissa ja Explorerissa.

Muistathan osallistua!

Linkki kyselyyn vielä: https://global.genderscan.org/?lg=2.

 

 

 

Tukikortit – Konkreettista apua työhyvinvointiryhmien vapaaehtoisille tukihenkilöille

Helsingin tutkijanaiset ry teki kyselyn akateemisen maailman sisällä koetusta seksuaalisesta häirinnästä ja yksi suurin puute, mikä kävi ilmi, oli lähitason tuen puute. Kutsumme sitä ruohonjuuritason tueksi ja tarkoitamme sillä sitä, että lähellä opiskelijaa, opettajaa, henkilökunnan jäsentä, joka miettii mistä oikein jossain epämukavassa kokemuksessa oli kyse, olisi tukihenkilö, jonka kanssa voisi helposti pohtia asiaa. HELWOR developed the so-called Support cards for the well-being group volunteer contact persons after the survey concerning sexual harassment in the Academia. The main reason was that there appeared to be a great need for so-called grassroot level contact people for people who had had uncomfortable experiences and needed to find out what to do. 

Kumpulan kampuksella henkilöstö ja opiskelijat ovat kehittäneet työhyvinvointia pitkäjänteisesti. Esittelen tässä vuosikokouksessamme esillä olleet tukikortit. Ne kehitettiin yhdessä Helsingin yliopiston hallinnon ja Helsingin tutkijanaisten kanssa. Ne perustuvat käytännöstä nousseisiin kokemuksiin ja tarpeisiin. Ideana on, että vapaaehtoinen tukihenkilö saa näistä tukea nopeasti ja helposti.

Löydät kortit alla olevasta linkistä. Tutustu niihin ja sovella niitä vapaasti omassa yhteisössäsi!

The staff and students on the Kumpula Campus have been developing well-being persistently. Here you can find the Support-Cards, which are meant as a quick support and checklist for a volunteer contact person. They contain a lot of information that is based on experience. Creating these cards were people from Kumpula, Helwor and administrative people from HR from the University of Helsinki. 

Please, read them and feel free to apply them on your own unit!

Support_cards_for_well_being_volunteer_contacts

Webinar: Learn about tools that support gender equality in marine science and beyond!

Welcome to join EU project Baltic Gender Final Conference on 18 June 2020 11:00–13:15 (Finnish time).

Learn about selected products of the Project – initiatives and tools – that support equal chances and gender awareness in environmental science.

How can gender awareness change the way we design and perform our projects? GenderWave is a digitool to integrate gender perspectives into (marine) research project planning. Which measures and activities support structural changes?

We are delighted to announce our final conference, which will be in the format of an online webinar.

Who is it for?

Researchers, lecturers, technicians and administrative staff in marine science and STEM
Gender equality and equal opportunity officers
Gender equality plans core team members
Decision-makers and leaders in higher education
Cruise leaders and participants
Anyone who is interested

Learn and join in the discussion!

We use Zoom as a tool to support the Baltic Gender Webinar.

Register and read more

Agenda:

18 June 2020, BALTIC GENDER Final Conference

We will present four Baltic Gender products which can be used to reduce gender inequalities and support structural changes in marine science. These products are:

  • Brochure on structural changes in marine science (Dr Ines Weber, Christian-Albrechts-University Kiel, Germany)
  •  Brochure on gender sensitive teaching methods (Kiel University of Applied Sciences, Germany)
  •  GenderWave: a digitool for integration of gender perspectives into marine research and innovation (Dr Helena Valve, Finnish Environment Institute, Finland)
  • Measures to prevent sexual harassment or sexualised violence at sea (Nikole Lorenz, GEOMAR Helmholtz Centre for Ocean Research Kiel, Germany)
  • The presentations will be followed by an open discussion led by Prof. Susan Buckingham.

 

 

 

 

Helsingin tutkijanaiset –HELWOR vuosikokous – Annual meeting 22.4.2020

Helsingin tutkijanaisten vuosikokous 22.4.2020 kello 15.00–16.00 ja sen yhteydessä pidetään vuosikokousesitelmänä tukikorttien esittely. Ne on tarkoitettu vapaaehtoisille työhyvinvointiyhdyshenkilöille tueksi, kun kohtaamiset liittyvät erityisesti seksuaaliseen häirintään liittyviin kysymyksiin.

Paikkana on Zoom linkki:

Virtual place in zoom:

The Annual meeting  will be  held on Wednesday 22 April at 15.00–16.00. We will introduce Support cards (they are in English) for the well-being group volunteer contact persons

Vuosikokous alkaa kello 15.00 ja siinä käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat:

1) kokouksen avaus

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4) hyväksytään kokouksen työjärjestys

5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien/toiminnan-tarkastajien lausunto

6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8) valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet

9) valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatilintarkastajat/varatoiminnantarkastajat