Verkostoitumisiltapäivä 1.10.2012

Helsingin Tutkijanaiset ry:n järjestää maanantaina 1.10.2012 klo 16-18 verkostoitumis­­tilai­­suuden, jonka teemana on nais­­ten asema tiede­­­­maailmassa. Mukaan on kutsuttu edustava joukko yli­­opis­­­­­­tojen ja tiede­­hallinnon vaikuttajanaisia. Erityisesti haluam­­me he­­rät­­tää keskus­­telua siitä, mitä voimme tehdä yhdes­­sä tiedenaisten ase­­man pa­­ran­­ta­­miseksi. Euroop­­palaisia näkö­­kul­­mia kes­­kus­­teluun tuo Euro­­opan tiede­­säätiön johdossa toimi­­nut Suomen Aka­­te­­mian tutkimus­­johtaja professori Marja Makarow, joka alustaa tilaisuudessa ai­­hees­­­­­­ta ”Tieteen ja tutkijan­­­­uran tasa-arvohaasteet Suomessa ja Eu­­roo­­pas­­sa”.

Tilaisuus järjestetään Kaisa­­niemen kasvitieteellisen puutarhan Linkola-salissa (Unioninkatu 44 / Kaisa­­niemenranta 2). Tilaisuuden vetäjinä toimivat professori Johanna Niemi (HY) ja professori Liisa Husu (Örebron yliopisto ja Hanken). Viinitarjoilu.

Ilmoittaudu sähköpostitse Tutkijanaisten puheenjohtaja Sirkku Manniselle (a)helsinki.fi viimeistään 24.9. Paikkoja on rajoitetusti, ja mukaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Johanna Kantolasta Vuoden tieteentekijä 2009

Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden 2009 tieteentekijäksi politiikan tutkimuksen dosentti Johanna Kantolan. Johanna Kantola on Helsingin Tutkijanaiset ry.:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen. Hän työskentelee Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella ja tekee tutkimusta Suomen Akatemian Valta Suomessa -ohjelmassa. Tieteentekijöiden liiton palkintoperustelujen mukaan Kantolan työssä toteutuu esimerkillisellä tavalla yliopiston kolme keskeistä tehtävää: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Johanna Kantola väitteli tohtoriksi Bristolin yliopistossa Englannissa vuonna 2004. Väitöskirjan nimi oli Gender the State: Comparisons of Feminist Discourses in Finland and Britain. Sukupuolen ja vallan näkökulmat ovat olleet hallitsevia Kantola tutkimuksissa. Kansainvälinen monografia Feminist Theorize the State ilmestyi vuonna 2006, seuraavana vuonna kokoelma Changing State Feminism (yhdessä professori Joyce Outshoornin kanssa) sekä Toinen maailmanpolitiikka: 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen (yhdessä VTT Johanna Valeniuksen kanssa). 32-vuotiaan Kantolan toinen kansainvälinen monografia Gender and the European Union ilmestyy vuoden 2010 alkupuolella.

Kantola on erinomainen esimerkki kansainvälisesti verkostoituneesta tutkijasta. Tunnustuksena tästä hänet valittiin European Consortium for Political Researchin (ECPR) Gender Standing Groupin puheenjohtajaksi kaudelle 2007-2009. Kansainvälisestä arvostuksesta kertoo myös se, että maineikas kustantaja Oxford University Press on pyytänyt häntä yhdeksi toimittajaksi kirjaan Oxford Handbook on Gender and Politics.

Johanna Kantola on erittäin pidetty opettaja. Helsingin yliopiston Yleisen valtio-opin laitoksen opiskelijoiden ehdotuksesta Valtiotieteellisen tiedekunnan opintojen kehittämistoimikunta myönsi hänelle hyvän opettajan palkinnon 2008. Kantola on hoitanut valtio-opin laitoksella yliopistonlehtorin ja professorin tehtäviä. Lisäksi hän toimii sitoutuneesti monien jatko-opiskelijoiden ohjaajana.

Sukupuolen ja vallan näkökulmat korostuvat myös Kantolan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Hän on pitänyt yleistajuisia esitelmiä ja koulutuksia yhteiskunnallisten rakenteiden ja naisiin kohdistuvan väkivallan suhteista. Kantola on toiminut myös vapaaehtoisena päivystäjänä Naisten Linjalla.

Maikki Friberg -palkinto Liisa Husulle

Helsingin yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto on myönnetty valtiotieteiden tohtori Liisa Husulle tiistaina 16. kesäkuuta. Palkinnon arvo on 5000 euroa. Liisa Husu on Helsingin Tutkijanaisten perustajajäsen ja hallituksen jäsen.

“Tiedeyhteisön tarkastelu sukupuolen näkökulmasta on merkinnyt sitä, että olen usein ollut kriitikon asemassa ja kysynyt epämukavia kysymyksiä. Siitä harvemmin saa kiitosta. Maikki Friberg -palkinto on Suomen merkittävin yliopiston tasa-arvopalkinto ja arvostan tätä tunnustusta suuresti”, Liisa Husu kiittää.

Liisa Husu on sosiologi ja naistutkija, jonka asiantuntemus kohdistuu tasa-arvon kysymyksiin erityisesti tieteen ja korkeakoulutuksen alueella. Hän on tutkinut sukupuolisyrjintää, sukupuolen merkitystä tieteellisissä organisaatioissa, naisten tutkijanuran esteitä ja mahdollisuuksia sekä tiede- ja tasa-arvopolitiikkaa.

Helsingin yliopistossa Liisa Husu on työskennellyt tutkijakollegiumissa sekä sosiaalipsykologian laitoksella. Hän toimii nykyisin projektipäällikkönä naisia ja johtamista tutkivassa valtakunnallisessa NASTA-hankkeessa Hankenilla. Husu on myös kutsuttu vierailevaksi naistutkimuksen professoriksi Örebron yliopistoon.

Palkintolautakunnan mukaan Liisa Husu on työssään järjestelmällisesti edistänyt tasa-arvomyönteistä ilmapiiriä koko yliopiston ja edustamiensa laitosten tasolla. Etsiessään uutta tietoa sukupuolesta hän on myös luonut uusia käsitteitä ja tutkimuksellisia edellytyksiä sukupuolen ymmärtämiselle ja tasa-arvon etsimiselle.

“Verrattuna 1980-luvun alkuun tasa-arvotyöllä on nyt paremmat edellytykset mm. tasa-arvolain ja tasa-arvosuunnittelun ansiosta. Naisten asema tieteessä on kiistatta parantunut, mutta naisten tutkijanura etenee edelleen kankeammin kuin miesten”, Husu toteaa.

“Muualla maailmassa opetusministeriöt tai suuret tiederahoittajat ovat ryhtyneet rahoittamaan tai palkitsemaan kokonaisten yliopistojen ja laitosten toimia tasa-arvon edistämiseksi. Kaipaisin tätä käytäntöä myös Suomeen”, Husu miettii.

Naisasian uranuurtajan Maikki Fribergin mukaan nimetty tasa-arvopalkinto jaetaan vuosittain Helsingin yliopistossa tehdystä tasa-arvotyöstä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1995 lähtien ja se on ensimmäinen Suomen yliopistossa myönnettävä tasa-arvopalkinto. Palkinto myönnetään henkilölle tai ryhmälle, joka edistää tasa-arvolle myönteisen mielipiteen kehittymistä Helsingin yliopistossa, tuottaa tasa-arvokysymyksiä koskevaa uutta tietoa ja edistää tasa-arvon käytännön toteutumista yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.

Seminaarin satoa: Onko yliopistolla sukupuolta?

Naistutkijoiden positio on usein kriittinen ja defensiivinen; otetaan kantaa ja kritisoidaan muiden tekemiä ohjelmia, suunnitelmia ja ehdotuksia, kuten brittiläinen professori Louise Morley totesi Helsingin tutkijanaisten seminaarissa 25.11.2008. Tilaa, aikaa ja energiaa jää harvoin omien visioiden hahmottelemiseen ja esittämiseen. Tämä oli tilanne valmisteltaessa Helsingin tutkijanaisten lausuntoa ehdotuksesta yliopistolaiksi

Acatiimi: Uudesta yliopistolaista puuttuu tasa-arvonäkökulma

Uusimmassa Acatiimissa ja Yliopistolaisessa kirjoitetaan Helsingin tutkijanaiset ry:n marraskuussa järjestämästä seminaarista “Tutkijanaiset ja muuttuva yliopisto”.

Yliopistouudistuksesta puuttuu tasa-arvonäkökulma

Yliopistolakiluonnos ei ota huomioon mahdollisia sukupuolivaikutuksia eikä
sukupuolten välinen tasa-arvo nouse muutenkaan esille koko uudistuksessa.
Naistutkijat ihmettelevät asiaa. Suomea on sentään pidetty
tasa-arvokehityksen kärkimaina. Koulutusilmaston muutos ei tee muutenkaan
hyvää naisten asemalle yliopistoissa.

http://www.acatiimi.fi/9_2008/09_08_10.php

Naisten tutkijanurasta keskusteltiin opetusministeriössä

Opetusministeriö kutsui syyskuun lopulla Helsingin tutkijanaiset ry.:n edustajan ja muita sidosryhmiä keskustelemaan naisten tutkijanurasta. Kimmokkeena olivat Neliportainen tutkijanura -raportista annetut lausunnot. Tutkijanaisista paikalla oli puheenjohtaja Elina Vuola.
Tarkoitus oli pohtia konkreettisia keinoja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tutkijanuralla. Keskustelua käytiin hyvässä hengessä, mutta paljonkaan konkreettisia toimia ei näytä olevan luvassa. Opetusministeriö laati tapaamisesta muistion, jonka pohjalta on hyvä jatkaa keskustelua.

25.9.2008 opetusministeriö

Läsnä:
Krista Varantola, Tampereen yliopisto/ SYRENE
Liisa Savunen, SYRENE
Hannele Varsa, Tasa-arvoasiainneuvottelukunta
Elina Vuola, Helsingin tutkijanaiset

Anita Lehikoinen, Erja Heikkinen ja Eeva Kaunismaa opetusministeriöstä

Tapaamisen lähtökohtana oli opetusministeriön työryhmäraportti Neliportainen tutkijanura
ja siitä annetut lausunnot. Tarkoituksena oli kartoittaa konkreettisia keinoja tasa-arvon
kehittämiseen tutkijanuralla ja erityisesti naisten aseman parantamiseen tutkijanuralla.

Ongelmia

  • naisten hitaampi urakehitys
  • avoin ja piilosyrjintä
  • sosiaaliturvan puutteet (perhevapaista aiheutuvat kustannukset)
  • määräaikaisuudet erityisesti naisten ongelmana
  • päättävien elinten kokoonpano ja sukupuolisensitiivisyys valintaprosesseissa
  • yksittäisten henkilöiden itsenäinen päätöksentekovalta laaja
  • tilastoinnin puutteellisuus
  • tutkimustiedon puute

Lisäksi erot tieteen-/koulutusalojen välillä ovat suuret.

Ratkaisuja

Yliopistolain uudistus on mahdollisuus myös naisten tutkijanuraan liittyvien ongelmien
ratkaisemisessa. Uudistuksessa on esimerkiksi mahdollista vahvistaa yliopiston
henkilöstöpolitiikkaa mm. työsuhteisiin siirtymisen myötä (sopiminen lähemmäs
ruohonjuuritasoa) ja parantaa rahoitusosaamista/-joustavuutta (määräaikaisella
rahoituksella kuitenkin toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet).

  • Tulossopimuksiin korkeakoulujen yhteisiin tavoitteisiin tasa-arvo
  • Yliopistojen rahoituksen strategisessa osassa otetaan huomioon neliportaisen
    tutkijanuran toteutus ja sen osana tasa-arvoiset mahdollisuudet tutkijanuralla
  • Uusien yliopistojen johtosäännöissä tasa-arvonäkökulmat on mahdollista ottaa entistä
    paremmin huomioon
  • Opetusministeriön informaatio-ohjaus: yliopistoja rohkaistaan järjestämään
    henkilöstökoulutusta tasa-arvonäkökulmasta (mm. ohjaustaidot) ja mm. naisille suunnattua
    mentorointia, kokoamaan valmistelevat ja päättävät hallintoelimet tasa-arvosäännösten
    mukaisesti ja tiedottamaan tasa-arvotoiminnasta
  • OPM seuraa aktiivisemmin yliopistojen tasa-arvotoimikuntien toimintaa ja osallistuu
    osaltaan toiminnan kehittämiseen
  • OPM parantaa tiedonkeruutaan sukupuolten välinen tasa-arvo huomioiden ja kannustaa myös
    yliopistoja kehittämään tiedonkeruutaan ja tilastointiaan tasa-arvonäkökulman mukaisesti
  • OPM on aktiivinen päätöksentekoa tukevan, tasa-arvoa koskevan tiedon tilaajana

Seminaari Tutkijanaiset ja uudistuva yliopisto 25.11.2008 Helsingissä, Tieteiden talolla

Helsingin tutkijanaiset ry. ja Suomen Akateemisten Tutkijoiden Yhdistys SATY järjestävät yhteistyössä seminaarin “Tutkijanaiset ja uudistuva yliopisto” Helsingissä, Tieteiden talolla tiistaina 25.11.2008 klo 14 -18. Kansainvälisiä näkökulmia aihepiiriin avaa professori Louise Morley Sussexin yliopistosta ja toisena pääpuhujana kuullaan professori Päivi Naskalia Lapin yliopistosta.

Ohjelma julkaistaan pian tällä sivustolla.

Tutkijanaiset: Yliopistolain sukupuolivaikutukset selvitettävä

Helsingin Tutkijanaiset ry. vaatii, että valmisteilla olevan uuden yliopistolain sukupuolivaikutukset on selvitettävä. Tutkijanaiset on antanut lausuntonsa lakiluonnoksesta opetusministeriölle.

Helsingin tutkijanaiset ry. 8.10.2008 : lausunto opetusministeriölle

LUONNOS UUDEKSI YLIOPISTOLAIKSI

Helsingin tutkijanaiset ry. on tutustunut luonnokseen, joka koskee uutta yliopistolakia, ja esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa.

Johdanto: Tasa-arvo yliopistojen toiminnan läpäisevänä periaatteena

Yliopistot ovat yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme keskeisessä asemassa niin tiedontuottajina, innovaatioiden synnyttäjinä kuin tulevaisuuden asiantuntijoiden kasvattajina ja kouluttajina. Yliopistoa koskevalla lainsäädännöllä on siksi erittäin kauaskantoisia vaikutuksia. Luonnos uudeksi yliopistolaiksi sisältää paljon kokonaisvaltaisia uudistuksia (esim. virkojen muuttuminen työsuhteiksi), jotka tulevat merkittävällä tavalla vaikuttamaan sekä nais- että miespuolisten opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien asemaan. Lakiuudistuksen aikataulu on varsin kireä, ja kannamme huolta siitä, mahdollistaako se yliopisto- ja tiedeyhteisössä toimivien sidosryhmien näkemysten kattavan kuulemisen.

Vaikka Suomi on tasa-arvokehityksen kärkimaita, on ilmeistä, että sukupuolten tasa-arvo yliopistoissamme ei ole toteutunut määrällisesti eikä laadullisesti.

Yliopisto-opiskelijoissa miesten ja naisten osuudet eivät kokonaisuutena katsottuna ole erityisesti painottuneita, mutta monet opintosuuntaukset ovat voimakkaasti painottuneet sukupuolen mukaan. Suomalaiselle yliopistolaitokselle onkin suuri haaste kehittää oppimisen sisältöjä sillä tavoin tasa-arvoiseen ja sukupuolet huomioon ottavaan suuntaan, että nuoret naiset tuntevat luontevaksi hakeutua esimerkiksi teknisille aloille ja nuoret miehet vaikkapa opettajiksi.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä naisia on noin puolet, mutta mitä korkeampi hierarkkinen asema, sitä pienemmäksi käy naisten määrä. Tutkijanuran yleiset ongelmat kärjistyvät tutkijanaisten kohdalla, kuten OPM:n tutkijanuratyöryhmä totesi raportissaan. Sen lisäksi tutkijanaiset kohtaavat edelleen monenlaisia avoimen ja piiloisen sukupuolisyrjinnän muotoja. Tasa-arvon puutteisiin kiinnitti huomiota myös YK:n CEDAW-komitea, joka valvoo YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Komitea kiinnitti kesällä 2008 antamassaan Suomea koskevassa lausunnossa (kohta 22) huomiota naisten asemaan erityisesti yliopistomaailmassa. Lausunnossa kehotetaan ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla rohkaistaan naisia hakemaan korkeita akateemisia virkoja ja ylipäätään huolehtimaan naisten asemasta koko yliopistomaailmassa.

Edellä olevan valossa on yllättävää, ettei lakiluonnos millään tavalla eikä tasolla ota huomioon mahdollisia sukupuolivaikutuksia, eikä sukupuolten välinen tasa-arvo nouse lainkaan esille. Pääkommenttinaan lakiluonnokseen Helsingin tutkijanaiset ry. vaatiikin, että yliopistolakia uudistettaessa tulee arvioida kattavasti lain sukupuolivaikutukset ennen lain tuomista eduskuntakäsittelyyn. Samaa on esittänyt myös tasa-arvovaltuutettu lausunnossaan lakiluonnoksesta. Korostettakoon, että Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2008-2011 sitoudutaan valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulma lainvalmisteluun jo toiminnan alkuvaiheissa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tulisi sisältyä yliopistojen yleisiin toimintaperiaatteisiin. Niiden tulisi läpäistä yliopiston kaikki toiminnot, mukaan lukien yliopistojen koulutus- ja kasvatustehtävä, ja tavoitteena tulee olla kouluttaa ihmisiä, jotka ymmärtävät sukupuolen merkityksen yhteiskunnan ja ammattialansa käytännöissä ja pystyvät työssään toimimaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Sen vuoksi ehdotamme, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kirjoitettaisiin näkyviin lain yleistavoitteisiin.

Tämän lisäksi esitämme, että tasa-arvolakia tulee soveltaa yliopistojen hallintoelinten kokoonpanossa. Lakiin tulee myös sisällyttää säädös rakenteista, joilla sukupuolten tasa-arvoa ja muuta yhdenvertaisuutta edistetään yliopistoissa. Edelleen lain henkilöstörakennetta ja henkilöstön valintaa sekä uuteen järjestelmään siirtymistä koskevia säännöksiä tulee täydentää sukupuoleen tai muihin seikkoihin perustuvan syrjinnän estämiseksi.

Esitämme, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yleisinä yliopistojen toimintaan sisältyvinä periaatteina kirjoitetaan näkyviin esimerkiksi muuttamalla lain 2