Toisella kerralla pääsimme sukeltamaan syvemmälle teemakarttojen maailmaan, ja harjoittelimme kahden teeman esittämistä samalla kartalla. Tällä tavoin saadaan kartalle enemmän informaatiota ja voidaan paremmin vertaille ilmiöiden suhteita toisiinsa. Tässäkin tavassa on kuitenkin omat kikkansa ja ongelmansa, jotka on hyvä tiedostaa ennen teemojen lätkimistä karttapohjalle. On esimerkiksi mahdollista tehdä kaksi päällekkäistä koropleettikarttaa niin, että toisessa kuvataan luokat värisävyillä ja toisessa pisteillä tai viivoilla. Tällöin on hyvä pitää luokkien määrä mahdollisimman pienenä, jotta kartasta ei tule vaikealukuista.
Harjoituskerran varsinaisena tehtävänä oli valita annetuista väestöä koskevista tilastoista kaksi mieluiten toisiinsa liittyvää teemaa ja esittää ne mahdollisimman siististi kartalla. Itse ongelmoin pitkään sen kanssa, mitkä teemat valitsisin. Harkitsin pitkään rikosten määrän esittämistä graduated-teemakartalla, mutta kohtasin samanlaisia ongelmia kuin Tiia Seeve eli erot olivat monissa maakunnissa liian isoja esitettäväksi tällä tavalla ja lopulta luovuin ajatuksesta. Päädyin sen sijaan tekemään kartan Pohjois-Savon maakunnasta, teemoina yritystoimipaikkojen lukumäärä ja toimialat.
Yritystoimipaikkojen lukumäärää koskevat tilastot sisältävät Tilastokeskuksen datassa kaikki kunnan yritykset, jotka työllistävät yli puoli henkilöä ja joiden liikevaihto ylittää tietyn rajan, joka määritellään vuosittain. Toimialat sisältävät alkutuotannon, jalostuksen, palveluiden ja muiden alojen työpaikat kunnittain. Koska toimialat yhdessä muodostavat 100 % työpaikoista, ne saa mukavasti ja helposti esitettyä piirakkadiagrammilla. Ainoat muutokset MapInfon piirakassa piti tehdä värivalintoihin, jotka ovat default-asetuksilla kirkuvan räikeät ja häiritsevät, eivätkä myöskään kuvasta ilmiöitä kovin hyvin. Vaihdoin siis värit hieman sopivampiin, kuten alkutuotannon värin vihreään ja jalostuksen harmaaseen. Yritystoimipaikat päätin esittää koropleettikarttana piirakoiden alla. Ongelmana on kuitenkin, että koropleettikartassa ei ole kovin järkevää käyttää absoluuttisia lukuarvoja. Suhteutin toimipaikkojen määrän väkilukuun niin, että taulukon arvot kertovat nyt paikkojen määrän per tuhat asukasta. Tarkastin syntyneen aineiston jakauman vielä viime kerralla tutuksi tulleella histogrammi-sivustolla ja tällä kertaa kvantiilijako toimi oikein hyvin, sillä jakauma oli siistin vino.
Pohjois-Savon maakunnan valinta oli oikeastaan puhdasta laiskuutta. Kuten Meri Korhonenkin tehtävää tehdessään huomasi, piirakat eivät aina ole paras ratkaisu teemakarttoihin;
“– miten ympyrä- ja pylväsdiagrammit mahtuvat Uudenmaan pikkuruisiin kuntiin. No, eivät kovin hyvin: ympyrädiagrammit joko peittivät kuntarajat kokonaan alleen tai olivat niin pikkuruisia, ettei niistä saanut tolkkua. Kuvasta oli vaikea saada selkeän näköistä, koska ympyrät olivat aivan vierivieressä.”
Pohjois-Savo puolestaan sopii niihin täydellisesti, sillä kaikki kunnat ovat suhteellisen isoja ja sopivan muotoisia piirakoille. Myös kuntien nimet mahtuivat kaikki siististi kartalle.
Kuva 1. Yritysten määrä suhteutettuna väkilukuun ja toimialojen osuudet kunnittain Pohjois-Savossa
Kun teemat oli päätetty, itse kartan tekeminen oli jo huomattavasti helpompaa kuin edellisellä kerralla. Huomasin myös muiden blogeja ja karttoja tarkastellessani, että layout-ikkunan kehykset on mahdollista tehdä näkymättömiksi, ja pienen googlailun jälkeen onnistuinkin siinä. Lopputulos on ainakin omasta mielestäni paljon aiempaa karttaa siistimpi.
Kartan tulkinnassa laiskuuteni maakunnan valinnassa kostautuikin sitten hieman, sillä tunnustan tietäväni melko vähän Pohjois-Savosta, mikä kieltämättä hankaloittaa alueellisten ilmiöiden ymmärtämistä. Myös hypoteesini kartasta meni melko lailla pieleen, sillä oletin, että Kuopiossa yritysten osuus olisi ollut huomattavasti isompi, onhan kaupungeissa myös enemmän palveluja ja kuten Tilastokeskuksen taulukosta käy ilmi, yrityksiä on ylivoimaisesti eniten juuri palvelualoilla. Toki Kuopiossa on absoluuttisesti eniten yrityksiä, mutta huomattavasti vähemmän suhteessa väkilukuun. Sama tilanne on alueen muissa väkirikkaissa kunnissa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Iisalmessa.
Mielenkiintoista on myös se, että eniten yrityksiä suhteessa väkilukuun näyttäisi olevan kunnissa, joissa alkutuotannon osuus on melko iso, Maaningan kohdalla jopa 31 %. Yksi syy on mahdollisesti se, että tällaisissa kunnissa on paljon pieniä perheyrityksiä, kuten maatiloja, mikä nostaa tilastoja. Pohjois-Savon liiton sivujen mukaan maa- ja metsätalous ovat erityisen olennaisia alueella, mikä voi myös nostaa alkutuotannon yritysten merkitystä. Sivustolla mainittu teollisuuden merkitys korostuu tosin vain muutamassa kunnassa, kuten Varkaudessa, Leppävirralla ja Vieremässä. Sillä ei näytä olevan yhtä suurta merkitystä yritysten määrään, mikä luultavasti johtuu siitä, että toisin kuin alkutuotannon yritykset, teollisuuden yritykset ovat isompia, joten niitä ei mahdu alueelle yhtä paljon.
lähteet:
Korhonen, M. (2014). Toinen oppitunti: lisää informaatiota kartalle. <https://blogs.helsinki.fi/mtpkorho/2014/01/22/toinen-oppitunti-lisaa-informaatiota-kartalle/> 26.1.2014.
Pohjois-Savon liitto (2014). Elinkeinot. <http://www.pohjois-savo.fi/fi/pohjois-savo/elinkeinot/index.php> 26.1.2014.
Seeve, T. (2014). Kurssikerta 2 osa 1: Tuplateemat. <https://blogs.helsinki.fi/setiseti/2014/01/24/kurssikerta-2-tuplateemat/> 26.1.2014.
Tilastokeskus (2009). Työssäkäyntitilasto.
Tilaskokeskus (2010). Yritysrekisteri.
Tilastokeskus (2011). Katsaus yrityksiin, toimipaikkoihin ja konserneihin. <http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_kat_001_fi.html> 26.1.2014.