Helsingin yliopisto
Tutkimuksen kuvaus
Urheilijoiden kaltoinkohtelu on viime vuosina ollut toistuvasti esillä julkisuudessa. ”Urheilijan hyvinvointi, kaltoinkohtelu ja oikeusturva” on monitieteinen ja -menetelmäinen tutkimushanke, joka selvittää: 1) kaltoinkohtelun esiintyvyyttä valmennussuhteissa, sen eri muotoja ja kaltoinkohtelun yhteyttä urheilijan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä 2) niitä taustatekijöitä, jotka aiheuttavat tai ylläpitävät kaltoinkohtelua urheilussa. Tällaisia voivat olla mm. valmentajan oma hyvinvointi, urheilijan urheilijaidentiteetti, valmentajan ja/tai urheilijan tietämättömyys kaltoinkohtelun eri muodoista ja vaikutuksista, mutta myös puutteellinen sääntely sekä tehottomat oikeusturvakeinot. Tutkimus keskittyy erityisesti henkiseen kaltoinkohteluun/väkivaltaa, sillä se on kaltoinkohtelun yleisin, mutta vähiten tutkittu muoto.
Tutkimus toteutetaan kyselyn ja haastatteluiden avulla. Kysely lähti liikkeelle vuoden 2021 lopussa ja sitä välitti eteenpäin urheilijoille ja harrasteliikkujille Suomen olympiakomitea, paralympiakomitea, urheiluakatemiat ja opistot, sekä 45 eri urheiluliittoa/yhdistystä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3687 urheilijaa/harrasteliikkujaa, jotka edustivat 80 eri lajia. Kyselyn tutkimustuloksia kirjoitetaan parhaillaan artikkelimuotoon julkaistavaksi.
Yhdistämme tutkimuksessa oikeustieteitä ja urheilupsykologian aloja. Tutkimustiimimme koostuu näiden alojen ammattilaisista. Tutkimusprojektin vetäjänä toimii dosentti Virve Toivonen (lapsioikeus) Helsingin yliopistosta. Projektin muita jäseniä ovat väitöskirjatutkija Jatta Muhonen (urheilupsykologia) ja professori Antti Aine (urheiluoikeus) Helsingin yliopistosta, sekä dosentti Marja Kokkonen (terveyden ja hyvinvoinnin psykologia, urheilupsykologia) Jyväskylän yliopistosta. Pääset lukemaan lisää projektin tutkijoista otsikosta ’Tutkijat.’
Tutkimustulosten odotamme johtavan muutoksiin urheilua koskevassa poliittisessa päätöksenteossa ja sääntelyssä sekä urheilutoimijoiden koulutuksessa. Muutokset vähentävät kaltoinkohtelua ilmiönä ja edistävät siten viime kädessä sekä urheilijoiden että valmentajien hyvinvointia.