Eli laitan tänne postauksesta Atlaksen käytöstä, miten se sujui ja myös yhteenvetoa siitä miten se toimii.
Osakseni tuli hoitaa TVT- jatkokurssimme (ryhmä18) Atlas- ohjelmaosio. Kurssin tavoitteiden, keston ja työmäärän puitteissa mielestäni tärkeimmät tavoitteet Atlas- ohjelmaan liittyen olivat
- Oppia, miten Atlas- ohjelmaa voi hyödyntää kvalitatiivisen tutkimusmateriaalin luokittelussa, lajittelussa ja teemoituksessa.
- Tukea Atlas- ohjelmalla työskentelemällä ryhmän tutkimusprojektin tekoa ja tehdä siihen liittyviä havaintoja ja luokitteluja ohjelmalla.
- Selventää ryhmän muille jäsenille mahdollisimman hyvin Atlas- ohjelman mahdollisuudet tutkimustyönteossa ja tiedonkäsittelyssä.
Aloitin Atlas- ohjelmaan totuttelemisen katsomalla läpi kaikki Atlas- ohjelman virallisen Youtube- tilin ylläpitämät opetusvideot ja tekemällä samanaikaisesti harjoitustehtäviä Atlaksella. Tämän vaiheen jälkeen pääsin jo lataamaan ryhmämme Zoteroa avuksi käyttäen valitsemat aineistodokumentit ja läpikäymään niitä Atlaksella.
Atlaksen kanssa läpikäydessä valittuja aineistodokumentteja työstin niitä parhaimmalla osaamisella tavalla. Seuraavaksi selvennän miten Atlas toimii, omien havaintojeni pohjalta.
Atlaksen yhteen tiedostoon voi ladata monta eri dokumenttia ja sitten näihin luoda erilaisia koodeja, joiden merkityksen tiedostonluoja itse määrittää. Koodeja käytetään avuksi dokumentin eri osien luokittelussa, ja koodit voi ryhmittää ”perheisiin”, juuri esimerkiksi dokumenttien mukaan. Itse loin siis eri koodiperheen jokaiselle eri dokumentille ja laitoin koodin selitteeseen lyhyesti selvityksen siitä, milloin ja miksi koodia on käytetty dokumentissa. Kun koodi on luotu, voi esimerkiksi pdf- dokumenttia tutkia ja selailla, ja kun koodiin sopiva osio löytyy dokumentista, voi koodin vetää haluttuun dokumentin osioon, jolloin koodi tallentuu kyseiseen dokumenttiin juuri siihen määrättyyn osioon. Kun tämä on tehty, Atlas löytää ja näyttää koodia klikkaamalla paikan ja juuri sen nimenomaisen dokumentin, jonne koodi on yhdistetty. Esimerkkinä koodista voisi olla ”Historiatuntemus”, tälläistä koodia olisi Atlas- tiedostossa käytetty dokumenttien osiin, joissa on puhuttu historiatuntemuksen merkityksestä yksilön ajattelutapaan tai muuhun vastaavaan. Tai jos halutaan koodeilla löytää nopeasti dokumentin kappaleet, joissa puhuttu historia-aiheisten lautapelien luonteesta, olisi tällöin käytetty esimerkkinä vaikkapa koodia ”Lautapelit”.
Ohjelma on kätevä, kun tutkimuksessa joutuu käsittelemään monia eri dokumentteja, ja kun niistä pitää löytää tiettyjä teemoja. Yhtä luotua koodia voi tietenkin käyttää useammassa eri dokumentissa, näin ollen, mikäli dokumenteissa on käsitelty samoja, taikka päällekkäisiä asioita, löytyy yhden koodin kautta kaikkien näiden dokumenttien tiedot. Atlaksella voisi myös luokitella ja kooditella äänite- video, ja kuvamateriaalia, mutta tvt- kurssin puitteissa ja aineistoa silmälläpitäen tähän ei ollut tarvetta. Kävin läpi valitsemiamme dokumentteja myös aivan esimerkkimielessä, jolloin ohjelman käyttö rutinoitui ja opin sen pääidean. En tiedä, olisiko ollut mahdollista luoda joitain tiettyjä koodeja, jotka olisivat automaattisesti löytäneet halutut teemat dokumenteista. Tämä olisi kätevä ominaisuus, jotta dokumenttia ei tarvitsisi itse käydä ja lukea läpi, eikä välttämättä koodeja täytyisi manuaalisesti yhdistää dokumentin osiin. En kuitenkaan löytänyt tälläistä ominaisuutta.
Atlaksella voi myös visualisoida koodien käyttöä dokumentissa. Visualisointi on melko yksinkertainen; ohjelmalla voi luoda avata ”network viewin”, joka näyttää ajatuskarttamallimaisesti koodin ja siihen liittyvät ”quotationit” eli lainaukset. Mielestäni ainakaan tätä kurssia silmälläpitäen ominaisuus ei ole tärkeä. Mikäli koodeja on käytetty hyvin runsaasti, ja halutaan nähdä miten eri lainaukset ryhmittyvän koodia käytettäessä, voi tästä ominaisuudesta olla hyötyä.
Onnistuin näyttämään ryhmälle peruspiirteissään miten ohjelma toimii ja miten siitä voisi olla hyötyä tutkimusta tehdessä. Ainakaan näin melko perustasolla ohjelma ei vaikuttanut mitenkään liian vaikelta. Työskentelystä tosin teki välillä melko ärsyttävää ohjelmiston alkukantainen ulkonäkö; joistain iconeista ja ja toiminnoista tuli mieleen hyvin vahvasti 90- luku. Toisaalta ohjelman visuaalinen ilme ei ehkä ole sitä sisältöä tärkeämpää, itse olen vain tottunut hahmottamaan ohjelmia myös visuaalisuuden avulla.
– Lauri