Raportointivaihe

Kolmannessa vaiheessa Susanna kokosi loppuraportin yhdessä keräämästämme materiaalista. Loppuraportti koostuu lyhennelmästä, johdannosta, hypoteeseista ja lähteistä. Tutkimuskysymykseksemme määrittyi: Vaikuttavatko ikä ja/tai sukupuoli koulukiusaamisen kohteeksi joutumisen määrään? Hypoteesimme oli, että sukupuolella ei ole merkitystä koulukiusatuksi joutumisen määrän kannalta. Iällä taas oletimme olevan merkitystä kiusatuksi joutumiseen. Löytämämme Anna Perälän pro gradu -tutkielma tuli olettamustamme. Mielestämme Susanna onnistui loistavasti kokoamaan ryhmän näkemyksen tutkimuksesta. Susanna käytti raportin kokoamisen apuvälineenä Harmon esimerkkityötä. Lähteiden siirtäminen Zoterosta Wordiin tuotti ongelmia. Myös Pietan tekemän Atlas-työn avaaminen yliopiston koneilla tuotti aluksi ongelmia, mutta onneksi saimme apua siihen, eikä tehty työ mennyt hukkaan!

Tällä viikolla Pieta koosti raporttia ryhmämme toiminnasta ja työsti aloittamaamme SPSS-analyysia vaadittuun, esiteltävämpään muotoon. Hän myös teki opinnäytetiivistelmälomakkeen, jonka saamme näin liitteeksi loppuraporttiimme. Koska Pietalla oli valmistumisen takia suurin paine saada työ palautettua, yhdisti hän työmme eri osat pdf-muotoon ja näin kokosi ryhmämme viikkoja kestäneen työn yhdeksi.

Minä sekä Virpi olimme vastuussa metaosiosta, joten luimme loppuraportit, hioimme yksityiskohtia ja ulkoasua tarpeen vaatiessa ja jatkoimme kommunikointia ryhmänä. Kokosimme kaiken tämän tähän blogipostaukseen.

Ajatuksiamme kurssista:

Osallistuimme kurssille, koska se on opintojemme kannalta pakollinen ja sopi hyvin opiskeluaikatauluumme tässä vaiheessa opintojamme. Ensivaikutelmamme kurssista ja etenkin sen moodle-alueesta oli haastavuus. Syvennyttyämme kurssimateriaaleihin ja kyseltyämme opettajalta erikseen toimintaohjeita alkoi kokonaisuus hahmottua meille. Erityisesti se, että saimme Virpin neljänneksi jäseneksi muuten pieneksi jääneeseen ryhmäämme, auttoi. Myös säännölliset tapaamisemme koko ryhmän kanssa auttoivat näkemään työskentelymme kokonaisuutena. SPSS-työskentelyyn olisimme kaivanneet lisäopetusta, sillä tulemme työskentelemään vielä tulevilla kursseilla sen parissa. Tutustuimme kurssilla kuitenkin moneen muuhun, vähemmän haastavaan työvälineeseen, joita tulemme varmasti hyödyntämään tulevaisuudessa. Ryhmätyöskentely oli helppoa ja joustavaa ja opetimme varmasti kaikki toisillemme jotain!

Vaikka kurssi oli mielestämme haastava, tuntuu nyt maaliviivan jo häämöttäessä hyvältä, että jaksoimme loppuun asti!

Noora & Virpi

Puurtamisvaihe

Puurtamisvaihe oli nimensä mukaisesti kurssin työläin osio, josta selvittiin silti kunnialla. Tämä postaus on allekirjoittaneen pääasiallinen panos puurtamisvaiheeseen

Pieta tutustui Atlas-ohjelmaan ja raportoi seuraavaa:

“Tarkoituksena on tutustua Nooran ja Virpin keräämään aineistoon, johon pääsen käsiksi Zotero-ryhmässämme. Syötän aineiston Atlas.ti-ohjelmaan, joka toivon mukaan toimii yliopiston omilla koneilla (oma läppärini on liian vanha/täynnä ohjelman pyörittämiseen). Sitten katsotaan, mitä ohjelma sylkee ulos.

Tutustuin siis kerättyyn aineistoon aika pinnallisesti. Suurin osa aineistosta oli perinteisiä kirjoja, joita en voinut tietenkään käsitellä Atlaksen avulla. Lopulta aineistosta vain seitsemän osoittautui pdf-tiedostoiksi, joista lopulta viisi (kolme gradua, yksi sähköinen väitöskirja ja THL:n (?) raportti) soveltuivat Atlas-käyttöön.

Atlasta käyttäen kävin läpi aineiston koodaten otsikot ja mielenkiintoisimmat kohdat. Koodien niminä käytin tilastollisen osion tutkimuskysymyksiin liittyviä asiasanoja, ja lopulta päädyin käyttämään koodeja: ikä, sukupuoli ja esiintymistiheys. Näiden koodien alta löytyvät siis Atlakseen syötettyjen tutkimusten viittaukset kiusattujen ikään (tai luokka-asteeseen tai yleisemmin ovatko kiusatut ala- vai yläkoululaisia), kiusaamisen sukupuolittuneisuuteen ja keskustelut siitä, onko toistumistiheys yksi kiusaamisen kriteeri.

Tutkimusten mielenkiintoisin anti suhteessa minitutkimuksemme tilastolliseen osioon oli se, kuinka tyttöjen ja poikien kiusaaminen eroaa laadullisesti paljon enemmän kuin määrällisesti – tällaiselle tulokselle tilastoanalyysimme on sokea. Toisaalta kiinnostavaa oli myös se, että tilastollisesti analysoimassamme aineistossa keskityimme kysymykseen “Kuinka usein sinua on kiusattu viimeisen lukuvuoden aikana?”, jonka osalta otimme huomioon kaikki vastaukset yksittäisestä tapauksesta viikottaiseen kiusaamiseen. Kirjallisuudesta kävi kuitenkin ilmi, että kiusaamiselle on ilmiönä yritetty löytää määritelmää käyttäen kriteerinä juuri esiintymistiheyttä. Näin tilastossa huomioimamme kertaluontoiset kiusaamistapaukset eivät yleisesti kiusaamistutkimuksessa lukeudu kiusaamisen ilmiön alle.

Atlas-ohjelma osoittautui käyttökelpoiseksi, mikäli analysoitavat tekstit ovat sähköisessä muodossa. Voisin kuvitella että varsinkin laajojen haastatteluaineistojen luokittelu ja analyysi käy atlaksella huomattavan helposti. Itse kuitenkin kohtasin ongelmia Atlaksen käytössä yliopiston koneella: luomani projekti ei suostunut avautumaan myöhempää tarkastelua varten. Tällaisten takaiskujen vuoksi työkalun säästämä aika ja vaiva kostautuvatkin jollain muulla tavalla. Siksi en myöskään voinut tehdä käsitekarttaa lähdekirjallisuuden pohjalta. Ongelma ratkesi onneksi myöhemmin.”

Noora ja Virpi ottivat hoitaakseen SPSS-ohjelman. He saivat aikaan monia hienoja tilastoja ja graafeja. Heidän mielestään tämä työvaihe oli ehdottomasti kurssin raskain, verrattuna kirjallisuus- tai metaosioon; yksin ja pelkästään kurssin antamien apujen (opetusvideot) pohjalta tehtävä olisi ollut Nooran ja Virpin mielestä hyvin raskas. Meillä tehtävää teki kuitenkin kaksi ihmistä, joilla oli ohjelman käytöstä ennestään kokemusta. Se helpotti suuresti. Aikaa työhön kului puolikkaan työpäivän verran, mutta Noora ja Virpi korostivat, että saivat työt pakettiin varmasti nopeammin kuin kurssilaiset keskimäärin aiemman kokemuksensa vuoksi.

Puurtamisvaihe oli kaikilta osin suoritettu huolellisesti ja hyvissä ajoin kurssin aikataulua (yksi meistä tarvitsee tutkintotodistuksen tänä syksynä) silmällä pitäen, ja siirtyminen loppuraporttivaiheeseen on nyt helppoa.

Susanna

Esityövaihe

Esityövaiheessa jaoimme tehtävät niin, että Susanna otti hoitaakseen empiirisen osion Noora ja Virpi kirjallisen ja Pieta metaosion.

Empiirisessä osiossa Susanna tutustui aineistoihin Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa, ja opasti muita ryhmäläisiä arkiston käytössä. Ryhmän kesken valitsimme tutkimusaineistoksemme: “Konu, Anne: Koulun hyvinvointiprofiili 2013-2014: toisen asteen oppilaitokset [elektroninen aineisto]. FSD2950, versio 1.0 (2014-08-04). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2014“. Aineiston kannalta luontevimmaksi tutkimuskysymykseksi nousi vastaajien kokemus koulukiusaamisesta. Tarkemmin, kuinka usein vastaaja on tullut kiusatuksi, ja kuinka ikä ja sukupuoli korreloivat vastauksen kanssa. Perehdymme siis aineiston kysymykseen 8: Kuinka usein sinua on kiusattu viimeisen lukuvuoden aikana. Muuttujina käytämme ikää ja sukupuolta.

Noora ja Virpi tekivät alustavan tutkimuskysymyksen pohjalta kirjallisuushakuja. Hakutietokantoina käytettiin Helkaa, Heldaa, Artoa, Nelliä ja Google Scholaria. Hakusanoina olivat “koulukiusaaminen”, “kiusaaminen” ja “bullying”, joita haettiin sekä artikkeleiden nimistä, että asiasanahauissa. Kirjallisuushauissa painottuivat suomenkieliset lähteet, sillä tutkimusaineisto on kerätty suomessa ja koskee suomalaista koululaitosta. Noora ja Virpi keräsivät lähteet yhteen Zoteron avulla, jonne loivat muille ryhmäläisille jaetun kirjaston, sekä opastivat muuta ryhmää Zoteron käytössä. Lisäksi he loivat ryhmän RealTimeBoardiin käsitekartan lähdekirjallisuudesta, niiden asiasanoista ja aspekteista.

Pieta loi metaosiossa  ryhmällemme erilaisia työalustoja: jaetun RealTimeBoardin ja Google Docs -tiedoston, yhteisen Yammer-ryhmän ja yliopiston WordPress-blogin, sekä opasti muita ryhmäläisiä näiden käytössä. Tutkimuksen ja ryhmätyön edistymisen kannalta Yammer ja Google Docs paljastuivat yksinkertaisimmiksi ja helppokäyttöisimmiksi. Jälkimmäiseen hahmoteltiin alustava projektisuunnitelma, johon kukin ryhmä voi itse kirjata oman edistymisensä.

Esityövaiheen jälkeen vaihdoimme vastuuosioita lennossa, mikä oli helppoa, sillä jokaisessa osiossa esityöt oli tehty selkeästi ja ryhmätyökalut sallivat aineistojen, suunnitelmien ja kirjallisuuden jakamisen kivuttomasti.