QGIS harjoittelu jatkuu

Toisella kurssikerralla jatkoimme QGIS harjoittelua. Tällä kurssikerralla opetus painottui karttaprojektioihin, joiden lisäksi kertasimme viimeviikon asioita, opettelimme eri tiedostomuotoja, tutustuimme palvelinosoitteisiin ja kokeilimme WFS tiedostojen latausta QGIS sovellukseen.

Ensimmäinen harjoitus

Toinen kurssikerta alkoi viimeviikolla oppimamme kertauksella, jonka jälkeen aloimme opettajamme Arttu Paarlahden opastuksella tekemään ensimmäistä harjoitusta. Opettelimme käyttämään työkaluja, joihin emme olleet vielä aikaisemmin tutustuneet kuten valintatyökalut.

Tämän jälkeen tutustuimme eri datan lähteisiin, tiedostomuotoihin ja palvelinosoitteisiin. Kokeilimme ladata Tilastokeskuksen ja Väyläviraston WFS tiedostot QGIS sovellukseen ja tutkimme niiden ominaisuuksia.

Toinen harjoitus

Alustuksena karttaprojektioiden tutkimiseen vertailimme, miten aineistoon merkattu kahden pisteen välinen etäisyys, sekä aineistoon merkatun alueen pinta-ala muuttuu projektiota vaihdettaessa. Aluksi vertailimme vain lukuja Excelissä, jolloin projektioiden välillä oli huomattavissa jo suuria eroja. Sampo Väätäjä (Väätäjä 2024) kommentoi blogissaan, ettei osannut odottaa etäisyyksien olevan niin merkittäviä eri projektioiden välillä, ja yllätyin siitä itsekin. Tässä vaiheessa pysyin hyvin perillä mitä tuli tehdä, ja opin esimerkiksi miten mittatyökaluja käytetään sovelluksessa.

Toisen harjoituksen toisessa osassa tutkimme näitä samaisia eroja alueellisesti ja miten erot näkyvät kartalla.  Verrattavaksi projektioksi tuli valita oikeapintainen tasoprojektio, sillä tutkimme nyt pinta-alaan liittyvää dataa. Valitsin vertailtavaksi projektioksi TM35FIN projektion, ja verrattaviksi projektioiksi Mercalin projektion (kuva 1), Robinsonin projektion (kuva 2) ja Wagner V projektion (kuva 3).

Mercatorin projektio vääristää pinta-alaa suhteessa TM35FIN projektioon sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi kartalla edetään (kuva 1).

Robinsonin projektio vääristää pinta-alaa suhteessa TM35FIN projektioon samalla tavalla kuin Mercatorin projektio (kuva 1), mutta ei yhtä pahasti. Tajusin vasta jälkikäteen, että olisi ollut fiksua muokata jakauman värejä niin, etteivät vääristymät olisi niin radikaaleja, sillä erot ovat suhteessa Mercatorin projektioon huomattavasti pienempiä.

Wagner V projektion pinta-alan vääristymät eroaa selkeästi Mercatorin- (kuva 1) ja Robinsonin projektioista (kuva 2). Vääristymät ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa projektioissa, sekä vääristymät painottuvat kartalle ihan eri tavalla. Pohjoisimmassa lapissa on suurin vääristymä, jonka jälkeen Etelä- ja Keski-Suomessa on seuraavaksi suurimmat vääristymät. Koilisessa ja kaakossa pienimmät vääristymät pinta-alassa.

Huomasin vasta jälkikäteen, että karttojen 1,2 ja 3 otsikosta uupui prosenttimerkki, jonka takia karttojen legendat jäivät epäselväksi. Tästä johtuen henkilö, jolle data ei ole entuudestaan tuttu, ei välttämättä saisi kartasta paljoa tietoa.

Opin luennolla QGIS sovelluksen käytöstä ja, että kartat kannattaa tarkistaa kunnolla, jotta niistä löytyy tarpeeksi tietoa ja ovat selkeitä lukijalle.

Lähteet

Väätäjä, S. (2024). Sampon Blogi. Toinen kurssikerta (23.1.2024).https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/01/24/kurssikerta-2/