Datan keräilyä ja tulivuoria

Tällä kurssikerralla asiat sujuivat itselläni ehkä parhaiten tällä kurssilla. En joutunut kovinkaan paljoa kyselemään apua, sillä ymmärsin mitä luennolla tapahtui ja karttojenkin teko sujui hyvin. Ehkä olen oppinut ja askeleen lähempänä GIS -velhoutta? Tai sitten aiheet vaan oli helpompia minulle.  Opettelin Harjoitus 2. tehdessä käyttämään QGIS -sovelluksen heatmap toimintoa, jolla sain helposti kuvattua maanjäristykset ja tulivuoret samalle kartalle (kuva 4) ilman, että kartta menee umpeen erinäisistä pisteistä.

Harjoitus 1

Kurssikerta alkoi ulkoilulla, kun ensimmäisen harjoituksen tehtävänä oli kerätä kampuksen ympäristöstä dataa Epicollect5 -sovelluksella esimerkiksi alueiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Harjoittelimme kerätyn datan avulla interpolointia ja teimme kartat perustuen turvallisiksi koettuja paikkoja (kuva 1). Sininen väri edustaa turvalliseksi koettua tilaa ja punainen väri turvattomaksi koettua tilaa. Turvattomiksi koettuja kohtia oli esimerkiksi Physicum- rakennuksen edessä olevat portaat, jotka ovat luultavasti koettu turvattomiksi niiden jääpeitteen ja liukastumisvaaran takia.  Turvallisiksi alueiksi oli merkitty esimerkiksi hiekoitettu tie arabianrannassa ja Arabian kauppakeskuksessa sijaitsevan Lidlin paistopiste.

Harjoitus 2

Toisessa harjoituksessa laadimme eri hasardeista karttoja, joita esimerkiksi voisi käyttää opetuksessa. Valitsin tehdä kartan yli 6 magnitudin maanjäristysten esiintymisestä (kuva 2), tulivuorten esiintymisestä (kuva 3), sekä kartan, jossa esitän molempien esiintymisen.

 

Mielestäni tekemäni kartat sopisivat todella hyvin opetukseen. Kartoilla esitetään selkeästi missä maanjäristyksiä tapahtuu ja millä voimakkuudella,  missä tulivuoret sijaitsevat, sekä yhdistetyssä kuvassa miten maanjäristyksien ja tulivuorten välillä on jonkinlainen yhteys, etenkin alueilla, joissa ilmenee tektonista aktiivisuutta.

Tuottamillani kartoilla voidaan opettaa esimerkiksi maanjäristyksille alttiita alueita, missä Tyynenmeren tulirengas sijaitsee ja mitä siellä tapahtuu, sekä merenalaisen tuliperäisen toiminnan sijainnista.

Löysin Helsingin sanomien (HS, 2022) tuottaman kuvan Tyynenmeren tulirenkaasta (kuva 5), jossa on huomattavasti yksinkertaistetummin esitetty Tyynenmeren tuliperäistä toimintaa. Kartta on lisäksi epäselvempi, kuin itse tuottamani kartta, sillä Helsingin Sanomien kartassa on ilmeisesti merkitty aktiivisia tulivuoria keltaisin merkein, mutta kartassa ei ole tätä kerrottu, vaan lukija joutuu itse päättelemään mitä merkit voisivat tarkoittaa. Tosin oma karttani jakaa Tyynenmeren tulirenkaan kahtia, jonka takia sekään ei ole paras mahdollinen opetusväline esittämään tulirengasta. Tyynenmeren pituutta ei omasta kartastani löydy, mutta Helsingin sanomien kartasta löytyy, joten molemmissa on plussia ja miinuksia.

Heikki Säntti (Säntti, 2024) toteaa blogissaan, että litosfäärilaattojen rajat olivat oiva lisä karttaan, ja tottahan Heikki puhuu. Ne olisivat tehneet kartasta selkeämmän ja entistä informatiivisemman, joten hieman harmittelin, että ne jäivät puuttumaan.

Lähteet

Helsingin sanomat. 23.2.22.  Helsingin sanomat.Tyynenmeren tulirengas voi vielä viedä kesän maailmasta – Tongan purkaus oli vasta yskäisy. https://www.hs.fi/tiede/art-2000008577756.html

Säntti, Heikki. 20.2.2024. Heiggi’s blog. Kuudes kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/hksantti/2024/02/20/kuudes-kurssikerta/

Verta, hikeä ja kyyneliä

Tällä kertaa en päässyt paikanpäälle kurssikerralle laskiaisen takia, joten tein  kurssikerran harjoitukset itsenäisesti kotona. Itsenäinen työskentely edellisten vuosien video-ohjauksilla sujui hyvin, mutta kun piti alkaa tekemään itsenäisiä tehtäviä, menin aivan solmuun. Onneksi ystäväni Sampo Väätäjä (2024) osasi auttaa minua, jotta pääsin asioissa edes hieman eteenpäin.

Harjoitus 1

Jatkoimme viime kerralla aloittamaamme Pornaisten keskustan editointia lisäämällä sinne koulu ja terveyskeskus. Sitten harjoittelimme buffer -työkalun käyttöä (kuva 1) laskemalla rakennusten ja asukkaiden määriä eri asiayhteyksissä.

Bufferin käyttö tuntui helpolta minulle, mutta esimerkiksi oikeiden asioiden esiin saaminen QGIS -sovelluksessa tuotti vaikeuksia. Pähkäilin itsenäisiätehtäviä lähes 7 tunnin ajan, kunnes kysyin muiltakin ystäviltäni apua, ja vasta silloin kuulin, ettei tehtävät ole pakollisia. Hieman ärsytti, että olin suunnilleen itku silmässä koittanut tehdä tehtäviä, mutta toisaalta ei kai harjoitus ikinä pahaksi ole.

Harjoitus 2

Kyseiset itsenäiset tehtävät olivat vaikeimpia tehtäviä tällä kurssilla. Ymmärsin käytännössä mitä tuli tehdä, olin silti aivan hukassa ja sain outoja vastauksia. Onneksi kaverit auttoivat eteenpäin.

Taulukko 1. Malmi tehtävän vastaukset

Taulukko 2. Helsinki-Vantaa tehtävän vastaukset

Taulukko 3. Tikkurila tehtävän vastaukset

 

Lähteet

Väätäjä, Sampo. (2024). Sampon blogi. https://blogs.helsinki.fi/vsampo/

Neljäs kurssikerta pyöri rasteriaineistojen ympärillä ja se alkoi piste- ja ruutuaineistoihin tutustumisella. Tutkimme aineistoille tyypillisiin elementteihin ja kävimme läpi malliesimerkkejä.

Harjoitus 1

Ensimmäisenä harjoituksena oli tehdä ruutukartta pääkaupunkiseudun rakennus- ja väestötieto datasta. Teimme yhteisen kartan, jonka jälkeen meidän tuli tehdä omat teemakartat. Valitsin tehdä teemakartan, josta näkee minne ruotsinkieliset painottuvat pääkaupunkiseudulla. Aluksi kartta näytti ruotsinkielisiä olevan eniten siellä, missä on ylipäätänsä on eniten asukkaita, joten jaoin ruotsinkielisten osuudet kaikilla asukkailla, jotta sain luvun prosentteina.  Lähdin tunnilta kiireellä ja unohdin tallentaa työni, joten jäljelle jäi vain tämä keskeneräinen kuvakaappaus kartasta.

Selkeät ruotsinkielisten keskittymät ovat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten keskustoissa, sekä niiden välittömässä läheisyydessä. Krista Hakala (Hakala, 2024) pohtii blogissaan Itä-Helsingissä olevaa keskittymää, mutta se luultavasti johtuu rajanaapurista Sipoosta ja sen rajanaapurista Porvoosta, jossa asuu paljon ruotsinkielistä väestöä.

Harjoitus 2

Aloitimme digitoimaan Pornaisten keskustan alueelle vieviä teitä ja taloja QIS -sovelluksessa. Huomasin heti, että QGIS on hieman työläämpi sovellus digitointiin kuin aikaisemmin käyttämissäni paikkatieto ja digitointi -sovelluksissa. Digitoiminen jatkuu ensi kurssikerralla.

Lähteet

Hakala, Krista., 15.2.2024. Kristan blogi. Neljäs kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/krishaka/2024/02/15/neljas-kurssikerta/

QGIS harjoittelu jatkuu

Kolmannella kurssikerralla jatkoimme tutun QGIS sovelluksen käyttöä.  Tunti oli itselleni haastava, sillä vaikka pysyin opettajan mukana siinä, mitä toimintoja käytimme ja mitä nappeja painoimme, en silti ymmärtänyt MITÄ tosiasiassa teimme tiedostoille. Voin erittäin hyvin samaistua Pietu Nuortimon (Nuortimo, 2024) toteamiseen blogissaan, että ainakin Join attributes- ja Field calculator-toiminnot tulivat erittäin tutuksi kurssikerralla, sillä tuntui, että niitä hyödynsimme molemmissa harjoituksissa jatkuvasti.

Harjoitus 1

Tällä kertaa yhdessä läpikäytävänä harjoituksena oli erilaisten aineistojen tuominen QGIS:siin ja niiden liittäminen valmiiseen Afrikan valtiot sisältävään tietokantaan (kuva 1). Liitimme tiedostoja, jotka sisälsivät dataa öljykenttien, timanttikaivosten ja konfliktien sijainneista, ja pohdimme niiden välisiä yhteyksiä.

Tutkiessamme niitä, huomasimme, että jonkinlaisia yhteyksiä esimerkiksi timanttikaivosten ja konfliktien määrillä oli, mutta datasta löytyi myös ääripäitä, kuten Etelä-Afrikka, jossa on valtavasti timanttikaivoksia, ja konflikteja todella vähän, jos edes sitäkään. Tosin kaikkia konflikteja, eikä myöskään timanttikaivoksia tai öljykenttiä ole välttämättä ilmoitettu.

Visualisoimme datan kartalle, ja onnistuin siinä mielestäni todella hyvin. Valitsin konflikteille symboliksi punaiset rastit, timanteille turkoosit nelikulmiot ja öljykentille valitsin väriksi haalean oranssin. Afrikan mantereen värin vaihdoin harmahtavan beigeksi, jotta kartta olisi mahdollisimman selkeä kaikille lukijoille, myös esimerkiksi värisokeille. Karttani on mielestäni hyvin informoiva, ja siitä löytyy oleelliset asiat.

Harjoitus 2

Seuraavaksi siirryimme itsenäisesti työskentelemään toisen harjoituksen pariin. Toisessa harjoituksessa tuli laatia tulvaindeksi valuma-alueille, ja luoda järvipinta-alaa suhteessa maapinta-alaan kuvaava diagrammi. Olin jo ensimmäisessä harjoituksessa hukassa siitä, mitä me teimme, joten tiesin jo etukäteen, että toisessakin harjoituksessa tulee ilmenemään ongelmia. Sain kuitenkin (ihan liian monien) mutkien jälkeen tiedot visualisoitua ihan järkevän näköiseksi kartaksi. Jouduin useaan otteeseen pyytämään neuvoja, sekä opettajalta, että opiskelukavereilta ja en olisi todellakaan saanut tätä tehtyä ilman heidän apuaan. Tosin, kun sain itse jonkin toimimaan, pystyin vuorostani auttamaan myös muita, jonka takia en vaipunut epätoivoon, sillä tehtävä oli selkeästi hankala kaikille.

Valmis kartta on mielestäni selkeä, ja väritykseltään tarpeeksi yksinkertainen, jotta oleelliset asiat tulevat siitä helposti ilmi.

Tällä kurssikerralla opin uusia QGIS ominaisuuksia ja työkaluja, sekä sen, että en tule kurssikerroille enää ilman kahvikuppia, sillä Tiistai päivät ovat minulla pitkiä ja iltapäivästä alkaa väsyttämään, jolloin ei oikein jaksa keskittyä.

Lähteet

Nuortimo, Pietu. (2024). Pietun GIS-seikkailu. MAA202 – Geoinformatiikan menetelmät 1. Kolmas kurssikerta. Viitattu 2.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/2024/01/31/kolmas-kurssikerta/