Neljäs kurssikerta

Neljäs kurssikerta pyöri rasteriaineistojen ympärillä ja se alkoi piste- ja ruutuaineistoihin tutustumisella. Tutkimme aineistoille tyypillisiin elementteihin ja kävimme läpi malliesimerkkejä.

Harjoitus 1

Ensimmäisenä harjoituksena oli tehdä ruutukartta pääkaupunkiseudun rakennus- ja väestötieto datasta. Teimme yhteisen kartan, jonka jälkeen meidän tuli tehdä omat teemakartat. Valitsin tehdä teemakartan, josta näkee minne ruotsinkieliset painottuvat pääkaupunkiseudulla. Aluksi kartta näytti ruotsinkielisiä olevan eniten siellä, missä on ylipäätänsä on eniten asukkaita, joten jaoin ruotsinkielisten osuudet kaikilla asukkailla, jotta sain luvun prosentteina.  Lähdin tunnilta kiireellä ja unohdin tallentaa työni, joten jäljelle jäi vain tämä keskeneräinen kuvakaappaus kartasta.

Selkeät ruotsinkielisten keskittymät ovat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten keskustoissa, sekä niiden välittömässä läheisyydessä. Krista Hakala (Hakala, 2024) pohtii blogissaan Itä-Helsingissä olevaa keskittymää, mutta se luultavasti johtuu rajanaapurista Sipoosta ja sen rajanaapurista Porvoosta, jossa asuu paljon ruotsinkielistä väestöä.

Harjoitus 2

Aloitimme digitoimaan Pornaisten keskustan alueelle vieviä teitä ja taloja QIS -sovelluksessa. Huomasin heti, että QGIS on hieman työläämpi sovellus digitointiin kuin aikaisemmin käyttämissäni paikkatieto ja digitointi -sovelluksissa. Digitoiminen jatkuu ensi kurssikerralla.

Lähteet

Hakala, Krista., 15.2.2024. Kristan blogi. Neljäs kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/krishaka/2024/02/15/neljas-kurssikerta/