Urapolkuja

Alueasiantuntijan urapolut ovat moninaiset. Urapolkuja-luokkaan tähän blogiin kerätään erilaisia tarinoita siitä, miten innostus, päämäärätietoisuus, sattuma tai esimerkiksi hyvät verkostot voivat auttaa Venäjän ja itäisen Euroopan alueasiantuntijaa urapolulla eteenpäin.

Alueasiantuntija, täh?

Alueasiantuntija on tuore termi, mutta tuttu tyyppi monilla työpaikoilla. Alueasiantuntijoita ei haeta työpaikkailmoituksissa. Alueasiantuntija ei aina välttämättä itsekään tunnista olevansa alueasiantuntija, ja työnimikkeiden kirjo on laaja. Sakari Saukkosen mukaan ”[a]siantuntijuus on yksilön jatkuvaa kehittymistä oman alansa tietäjänä ja taitajana, ja asiantuntijoilla on myös sisäinen tarve ja halu itsensä kehittämiseen.”
Saukkosen artikkeli ”Asiantuntijuuteen kasvaminen korkeakoulutuksessa” on julkaistu kirjassa Vie osaaminen kartalle – Venäjän ja itäisen Euroopan alueasiantuntijuutta etsimässä (OVET-hanke, 2012).

Yliopistosta valmistuvan humanistin tai yhteiskuntatieteilijän on usein hankala sijoittaa itseään työelämän kartalla muualle kuin ministeriöiden, tutkimuslaitosten tai järjestöjen palvelukseen, tai lähimarketin kassalle. Yliopistosta valmistuvat ovat silti ainakin oman pro gradu –aiheensa asiantuntijoita. Sunnuntaihesarin värikkäät työpaikkailmoitukset ovat pullollaan mitä hienoimpia ammattinimikkeitä ja tehtävänkuvauksia suomeksi ja englanniksi. Nimikeviidakko hämää helposti poloista asiantuntijaa – työpaikan kun usein kuitenkin saa ”hyvä tyyppi”, joka myös osaa markkinoida osaamisensa.Erilaisia ammattinimikkeitä on koottu korkeakouluosaajat.fi -sivuston Osaajatutkaan.

Rekrytointi käy työnantajalle kalliiksi, ja täysin tuntemattoman työntekijän palkkaaminen on aina yritykselle taloudellinen riski. Tämän vuoksi Venäjän ja itäisen Euroopan alueasiantuntijan kannattaa aloittaa tuttavaverkoston järjestelmällinen rakentaminen jo opiskeluaikana – ensimmäinen koulutusta vastaava oman alan työpaikka nimittäin löytyy todennäköisemmin verkostoitumalla kuin lehti-ilmoituksen avulla. Hyviä paikkoja verkostoitumiseen ovat alumniyhdistykset, sosiaalinen media ja erilaiset verkkopalvelut (LinkedIn, Yammer, Facebook, Tumblr…) sekä Venäjään ja itäiseen Eurooppaan liittyvät tapahtumat, joissa todennäköisimmin tapaa ihmisiä oman verkoston ulkopuolelta, kuten Euroopan komission edustuston järjestämät yleisötilaisuudet. Ilmaisia tilaisuuksia verkostoitua on paljon – niihin vain täytyy tarttua!