Yliopiston etusivulle | Suomeksi | På svenska | In English

ESITTELY

Anu_Katainen-1924Työskentelen yliopistotutkijana sosiaalitieteiden laitoksella sosiologian oppiaineessa ja kuulun sosiaalitieteiden laitoksella toimivaan University of Helsinki Centre for Research on Addiction, Control and Governance (CEACG) -tutkimusryhmään. Teen päihdekulttuureihin, terveyden eriarvoisuuteen ja päihdepolitiikkaan liittyvää tutkimusta.

 

 

 

VÄITÖSKIRJA

Tupakoinnin terveyshaitat ovat nykyisin hyvin tiedostettuja. Tupakointi on myös yksi tärkeimmistä tekijöistä sosioekonomisten terveyserojen taustalla. Vaikka tupakointi on viime vuosikymmeninä vähentynyt olennaisesti, se on silti varsin yleistä erityisesti yhteiskunnan alemmissa sosiaaliryhmissä. Tutkimuksessa kysytään, miten tupakoitsijat ymmärtävät ja käsittelevät tupakoinnin terveysriskeihin liittyvää tietoa. Entä perustelevatko eri luokka-asemassa olevat tupakoitsijat tupakointiaan eri tavoilla? Mikä pitää ruumiillista työtä tekevän kiinni tupakassa?

 

Tutkimus osoittaa, että tupakoinnin jatkumista ei voi selittää tupakoitsijoiden puutteellisilla tiedoilla tupakoinnin riskeistä, tai sillä että he eivät pitäisi terveyttään tärkeänä. Myös tilastojen mukaan runsaammin tupakoivat työntekijät pitävät tupakointia ensisijaisesti terveyshaittana. Tupakoitsijoilla on silti erilaisia tapoja käsitellä tupakoinnin aiheuttamaa terveysriskiä. Se voidaan ymmärtää vain yhtenä elämään sisältyvistä monista riskeistä tai voidaan vedota asiantuntijatiedon puutteellisuuteen. Riippuvuudesta huolimatta tupakoitsijat voivat pitää tupakointiaan omana valintana. Tämä yksilöllisen valinnan näkökulma on tärkeä erityisesti tupakoiville toimihenkilöille. He korostavat tupakoinnin nautintoja, tupakointiin liittyviä sääntöjä ja riippuvuuden hallintaa. Työntekijöillä sen sijaan korostuu tupakoinnin itsestäänselvyys: tupakointia ei pyritä perustelemaan korostamalla tupakoinnin myönteisiä puolia. Silti tupakointi on ruumiillisessa työssä sosiaalisiin suhteisiin liittyvä resurssi, joka mahdollistaa työntekijöille suuremman liikkumavaran oman ajan hallinnassa. Tupakkariippuvuus yhdistettynä työpaikan tupakointia tukeviin käytäntöihin on tehokas yhdistelmä, joka pitää tupakoitsijan kiinni tupakassa.

Tutkimus tuo esiin terveyteen liittyvän ymmärryksen ristiriitaisuuden. Vaikka terveyttä pidetään tärkeänä, se ei riitä yksin motivoimaan tupakoinnin lopettamista. Tärkeämpää on se, miten tupakointi liittyy tupakoitsijan elämäntapojen ja elinolosuhteiden kokonaisuuteen.

Toiseksi tutkimus kertoo osaltaan suomalaisista luokkaeroista. Erot tupakoinnin perustelutavoissa nimittäin tuovat esiin haastateltavien aseman yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Toimihenkilöiden tapa oikeuttaa tupakointiaan kuvaa, miten sosiaalinen asema on yhteydessä suurempaan määrittelyvaltaan siitä, mitä terveelliseen ja hyvän maun mukaiseen elämään kuuluu. Toimihenkilöille on keskeistä erottaa heidän oma hallittu tupakointinsa muiden riippuvaisesta tupakoinnista. Tupakan merkityksiä voidaan siis hyödyntää symbolisen erottautumisen välineenä luokkien välillä ja myös luokan sisällä. Työntekijöiden instrumentaalinen suhde tupakointiin muistuttaa luokka-aseman hyvin konkreettisesta puolesta. Kamppailu sosiaalisesta asemasta on kamppailua itsemääräämisoikeudesta. Tupakointi tarjoaa yhden, joskin koko ajan heikomman välineen oman tilan ja ajan hallintaan.

Tutkimus perustuu tupakka-aiheisten internet-keskusteluiden analyysiin (noin 1400 keskustelukommenttia vuosilta 2000-2002) sekä tupakoivien ja tupakoinnin lopettaneiden toimihenkilöiden ja työntekijöiden puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin (yht. 55 haastattelua).