Työskentelyn kulusta

Tämä on viikko viikolta etenevä katsaus tutkimusprosessimme kulusta. Raportit on koostettu moodlen ja facebookin keskustelujen, omien muistiinpanojemme, google docsiin tallennettun työn etenemisen seurannan, spps:n syntaxin ja muistikuvieni (Nuutti) pohjalta.

Yleinen kuvaus ryhmämme työskentelystä löytyy blogimme ns. pääsivulta postauksesta: http://blogs.helsinki.fi/valttvtjatko20/2014/12/02/ryhma-20-blogi/

1. Viikko 27.10.-2.11.

Hämmennystä, moodleen tutustumista, ihmettelyä, ryhmän jäsenten luopumisia kurssipaikoistaan – me jäljellejääneet mietimme, mahtaako tästä tulla mitään.

2. Viikko 3.11.-9.11.

Hitaasti, mutta varmasti kaaoksen keskellä asioita alkaa tapahtua. Ryhmän kokoonpanoksi näyttää vakiintuneen Nella Heiskanen, Pilvi Kyrönlahti, Nuutti Salonen. Aineistoksi on löydetty kiinnostavan oloinen Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä (Suomen lasten ja nuorten säätiö & T-Media, 2012).  Ensimmäinen ryhmätapaaminen on saatu järjestettyä 4.11. Edelleen hyvin moni asia on kuitenkin levällään, työnjako on vielä varsin epäselvä kaikille, ja työn määrä tuntuu kolmelle hengelle hengästyttävältä.

3. Viikko 10.11.-16.11

Maanantaina 10.11. ryhmätapaamisessa kaikki kolme ryhmän jäsentä ovat ensimmäistä kertaa paikalla. Jo moodlen keskusteluissa on käynyt ilmi, että kaikki ovat tulleet kurssille opettelemaan SPSS:n käyttöä ja keskusteluissa tämä vain vahvistuu. Tuntuisi hölmöltä jakaa tässä vaiheessa kaikille oma tehtävä kurssin ohjeiden mukaisesti. Sovitaan, että kaikki ovat mukana kaikissa työvaiheissa ja päätetään jopa jääräpäisyydenkin uhalla keskittyä aluksi nimenomaan SPSS-harjoituksiin ja jättää meta-hommista huolehtiminen myöhemmäksi. Aineistoon tutustutaan kukin tahoillaan ja siitä keskustellaan ryhmätyötapaamisessa. Vielä on varsin epäselvää, minkälaisiin analyyseihin spss-taitomme tulisivat riittämään kurssin aikana. Tässä vaiheessa on myös todettu, että ajan säästämiseksi käytämme muistiinpanojen ja linkkien jakamiseen kaikille ennalta tuttuja google docsia ja facebookia. Ryhmätyötapaamisten järjestäminen ja ajatusten vaihto sujuvat jouhevasti.

4. Viikko 17.11.-23.11

SPSS-harjoitukset jatkuvat. Tässä vaiheessa aineistosta on noussut keskustelujen jälkeen kiinnostavina esiin uskonnollisuuden ja sukupuolen vaikutus vastaajien halukkuuteen osallistua vapaaehtoistyöhön. Näistä tehdään maanantaina 17.11 ryhmätyötapaamisessa ensimmäiset yksinkertaiset frekvenssi- ja varianssianalyysit. Vielä haparointia tilastojen tulkinnassa ja syntaxin käytössä – netistä löytyneitä ohjeita seuraamalla spss:n käyttö on lähinnä valikoiden klikkailua. Keskustelua käydään  tutkimuksen tulevasta rakenteesta ja teoriaosuudesta. Sovitaan, että kaikki ovat tässäkin mukana ja etsivät oman oppiaineensa kirjallisuutta aiheeseen liittyen.

5. Viikko 24.11.-30.11.

Pientä suvantovaihetta prosessissa. Kaikilla tuntuu olevan muiden kurssien kanssa kiirettä, ja kun tutkimuksen palautuspäivää on lykätty 8.12. asti, tuntuu tämä kurssi jäävän prioriteettilistoilla hetkeksi hieman taka-alalle. SPSS kuitenkin edistyy vähitellen, syntaxin käyttö ja sen avulla tulosten jakaminen muille on nyt saatu käyntiin. Kuten tähänkin asti, luotamme yhä enimmäkseen kasvokkaiseen kontaktiin: keskusteluissa ja yhteisissä SPSS-sessioissa herää ajatuksia ja palikat loksahtelevat kohdilleen. Google docsiin ilmestyy linkkejä artikkeleihin ja kommentteja niistä. Tässä vaiheessa työnjakoa näyttää tapahtuvan kuin itsestään. Pilvi on ottanut kirjallisuusosion vahvimmin hoitaakseen Nellan keskittyessä SPSS:n käyttöön. Meta-osio ja Pilvin avustaminen kirjallisuusosion kanssa näyttäisi lankeavan Nuutille.

Ensimmäisiä syntaxeja muuttujien suppeista frekvensseistä ja ristiintaulukoinneista:

*[q1] Sukupuoli?, frekvenssi.
DATASET ACTIVATE DataSet1.
FREQUENCIES VARIABLES=q1
/BARCHART FREQ
/ORDER=ANALYSIS.

*[q9] Mik� seuraavista kuvaa parhaiten suhdettasi uskontoon/uskonnollisuuteen?, frekvenssi.
FREQUENCIES VARIABLES=q9
/BARCHART FREQ
/ORDER=ANALYSIS.

* [q13_3] Uskon, ett� voin omilla teoillani ja valinnoillani vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään frekvenssi.
FREQUENCIES VARIABLES=q13_3
/BARCHART FREQ
/ORDER=ANALYSIS.

*summamuuttuja Auttamisvalmius (0=ei lainkaan, 12=voimakas) frekvenssi.
FREQUENCIES VARIABLES=Auttmisv
/BARCHART FREQ
/ORDER=ANALYSIS.

*summamuuttuja Auttamisvalmius (0=ei lainkaan, 12=voimakas) frekvenssi enemmän tunnuslukuja.
FREQUENCIES VARIABLES=Auttmisv
/NTILES=4
/STATISTICS=STDDEV VARIANCE RANGE MINIMUM MAXIMUM SEMEAN MEAN MEDIAN MODE SKEWNESS SESKEW
KURTOSIS SEKURT
/BARCHART FREQ
/ORDER=ANALYSIS.

*ristiintaulukointi q1, auttamisvalmius.
CROSSTABS
/TABLES=Auttmisv BY q1
/FORMAT=AVALUE TABLES
/STATISTICS=CHISQ
/CELLS=COUNT COLUMN
/COUNT ROUND CELL.

*ristiintaulukointi q9, auttamisvalmius.
CROSSTABS
/TABLES=Auttmisv BY q9
/FORMAT=AVALUE TABLES
/STATISTICS=CHISQ
/CELLS=COUNT ROW COLUMN TOTAL
/COUNT ROUND CELL.

6. Viikko 1.12.-7.12.

Loppukiri. Edellisillä viikoilla hahmottumaan alkanut työnjako vahvistetaan. Pilvi ottaa päävastuun artikkelin saattamisesta julkaistavaan muotoon, Nella tekee viimeiset tarkistukset ja kuvaajat SPSS:llä. Nuutti osallistuu artikkelin kirjoittamiseen ja viimeistelyyn sekä ottaa hoitaakseen näiden blogikirjoitusten laatimisen. SPSS-osaaminen on edennyt pisteeseen, jossa on saatu muodostettua mielestämme teoreettisesti hyvin perusteltu summamuuttuja ja suoritettua analyysejä sen avulla. Tässä syntaxia siitä:

Summamuuttujan kysymykset:

[Q17_2] Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä: Antaa kuukausittain kiinteän
summan kehitysyhteistyöhön (esim. kummilapselle Afrikassa).

[Q17_5] Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä: Antamalla ystävälle tai läheiselle
eettisen lahjan (esim. vuohi kehitysmaahan).

[Q17_6] Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä: Tukea kehitysmaan nuoria osallistumalla
koulussa järjestettävään Taksvärkki-keräykseen.

[Q17_9] Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä: Toimia vapaaehtoisena suomalaisessa
kehitysyhteistyötä tekevässä järjestössä.

[Q17_12] Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä: Lähteä kuudeksi kuukaudeksi
vapaaehtoistehtäviin kehitysmaahan.

[Q17_13] Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä: Lahjoittaa rahaa hyvään tarkoitukseen
lippaaseen tai puhelimella.

(Valitut vapaaehtoistoimintaa kuvaavat kysymykset, rajauksena vapaaehtoistyö ja rahan lahjoittaminen)

*Käännetyt muuttujat kq17_2, kq17_5, kq17_13 kq17_6 kq17_9 kq17_12
Arvot  Olen tehnyt 1 Voisin tehdä 2 En tekisi 3  Muutettu Niin, että suurin aktiivisuus (olen tehnyt, saa arvon 2, voisin tehdä 1, ja en tekisi 0.

*Muuttujien kääntäminen.
COMPUTE Auttamisvalmius=q17_2+ q17_5+ q17_13+ q17_6+ q17_9+ q17_12.
EXECUTE.
*Summamuuttuja muodostettu.

Kirivaiheessa pomodoro-tekniikka tulee tarpeeseen. Artikkeleita karsitaan kirjallisuuslistalta ja uusia lisätään. Teksti alkaa hahmottua ja kaikkien kädenjälki lopullisessa tekstissä näkyy. Olemme tyytyväisiä siihen, mitä tulimmekin kurssille harjoittelemaan: SPSS:ää käyttämällä on saatu tehtyä tutkimus, jossa aineistosta on löydetty järkeviä ja teoreettisesti perusteltuja muuttujia, joista on saatu tehtyä varsin näppärä summamuuttuja. Tilastollisten analyysien perustalle on syntynyt sosiaalitieteelliseen viitekehykseensä jokseenkin järkevästi sopiva pieni tutkimus, jossa näkyy kolmen sosiaalitieteilijän kädenjälki. Paljon tietotekniikkaharjoittelua jäi tulevaan, mutta näin pienellä ryhmällä kaikkien ohjelmistojen haltuunottaminen ja hyödyntäminen olisi tämän kurssin puitteissa ollut sula mahdottomuus.

 

Ohjelmistoista

Kuten blogimme ns. pääpostauksessa on mainittu, leimasi kaikkea ryhmämme työskentelyä se, että kaikkien ryhmämme jäsenten ensisijaisena tavoitteena oli oppia kurssilla SPSS-ohjelmiston käyttöä. Se näkyy etenkin siinä, että moniin muihin ohjelmistoihin tutustuminen on ollut jokseenkin pintapuolista. Tässä postauksessa käydään läpi, mihin ohjelmistoihin tutustuimme, ja mitä niistä pidimme hyödyllisinä.

SPSS

SPSS-ohjelmisto on kaikille ryhmämme jäsenille sosiaalitieteiden opiskelijoina keskeinen ohjelma, jonka oppimiseen olimme valmiita panostamaan. Tutustuimme aluksi ohjelmiston perustoimintoihin netistä löytämiemme itseopiskelumateriaalien turvin kukin tahoillamme. Viikoittain pidimme kahden tunnin tapaamisen, jossa keskustelimme oppimastamme ja ratkoimme yhdessä vastaantulleita ongelmia. Tämä limittyi aineistomme analyysistä käydyn keskustelun kanssa; mitä muuttujia valitsisimme analyysin kohteeksi, mitä toimintoja osaamme käyttää niiden analysoimiseen ja mihin tulisi vielä perehtyä lisää. Osaaminen kehittyi tämän kurssin puitteissa hyvälle perustasolle, mutta vielä riittää töitä kehittyneempien metodien kanssa. Tältä osin oppimistavoitteemme voidaan kuitenkin katsoa saavutetuiksi.

Yammer

Yammeria kävimme vilkuilemassa, mutta emme katsoneet hyödylliseksi ottaa käyttöön yhtä kommunikointikanavaa lisää kurssin moodle-alueen, sähköpostin ja facebookin lisäksi. Selkeästi aktiivisimmaksi ja helpoimmaksi välineeksi tehtävien ja tapaamisten organisoinnissa osoittautui työn edistyessä  facebook.

RealtimeBoard

Tähän tutustuimme vasta siinä vaiheessa, kun ryhmätyömme tekstiosuuden koonti- ja kommentointialustaksi oli jo vakiintunut kaikille ennestään tuttu Google Docs. Emme siis käyttäneet lyhyttä vilkaisua enempää.

OneNote

Sama juttu kuin yllä. Facebook ja Google Docs toimivat meillä muistiinpanojen ja keskustelujen välineinä.

Aila

Aila-tietokanta osoittautui hyödylliseksi siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä aiheeseemme liittyviä artikkeleita oli löydetty: sieltä oli helppo tarkistaa, ovatko niiden kirjoittajat tutkineet samaa aihetta enemmänkin.

Atlas.ti

Atlaksen käyttötarkoituksesta luettuamme totesimme, että sen avulla ei meidän tämän kurssin harjoitustyössämme voi kovin paljon saavuttaa, joten totesimme, että siihen tutustumiseen ei tämän kurssin puitteissa kannata käyttää aikaa.

Pomodoro-tekniikka

Tämän metodin periaatteeseen tutustuimme ja sitä sovellettuamme työskentelyn kirjoitusvaiheessa totesimme sen varsin hyödylliseksi kirjoitustyötä rytmittäväksi työkaluksi.

Zotero ja  hakukoneet

Liityimme kurssin aluksi zoteroon, mutta senkin käyttö jäi tutustumisen jälkeen varsin vähäiseksi. Käytimme tuttuja nelliä ja google scholaria artikkelien hakemiseen ja linkkejä jaoimme enimmäkseen google docsissa esittelyiden ja selitysten kera. Kirjallisuuslistan tekeminen vaikuttaisi kuitenkin varsin hyödylliseltä toiminnolta.

 

Ryhmä 20 Blogi

Tervetuloa TVT-jatkokurssin ryhmän 20 blogiin!

Tämä postaus on yleinen katsaus ryhmämme työskentelyyn kurssin aikana. Täältä löydät myös linkit työskentelyämme aihealueittain tarkemmin esitteleviin teksteihin.

Ohjelmistoista: http://blogs.helsinki.fi/valttvtjatko20/2014/12/02/ohjelmistoista

Työskentelyn kulusta: http://blogs.helsinki.fi/valttvtjatko20/2014/12/07/tyoskentelyn-kulusta/

Aivan kurssin alussa ryhmämme jäsenmäärä hieman eli hetken aikaa, kun jäseniä luopui paikoistaan ja toisaalta uusia lisättiin vaikkakin vain hetkeksi. Ryhmämme lopulliseksi kokoonpanoksi muodostui kolmikko, joka koostuu sosiaalipsykologian opiskelija Nella Heiskasesta, sosiaalipolitiikan opiskelija Pilvi Kyrönlahdesta ja sosiologian opiskelja Nuutti Salosesta. Me kaikki olimme tulleet kurssille ensisijaisesti opettelemaan SPSS:n käyttöä, mikä leimasi ryhmämme työskentelyä kurssin alusta loppuun saakka.

Kuten kaikissa mahdollisissa keskusteluissa ja palautekanavissa on jo todettu, oli kurssin alku, ohjeistus ja moodle-alusta lukemattomine valikoineen, ohjeineen, ohjelmistoineen ja työnjakoineen myös meidän mielestämme mahdottoman sekava. Päätimmekin heti alusta asti ottaa niin sanotusti ohjat omiin käsiimme ja alkaa toteuttaa omia oppimistavoitteitamme antamalla vain viitteellisen painoarvon esim. kurssin työnjakoa koskeville ohjeille. Tämä tarkoitti mm. sitä, että emme jakautuneet ohjeiden mukaisesti data-, kirjoitus- ja meta-yksiköihin, vaan aloimme työskennellä kolmikkona tarkoituksenamme olla tasaisesti mukana kaikissa työvaiheissa. Tästä syystä emme alkuvaiheessa juuri kiinnittäneet huomiota metaosion raportointiin eli viikkoraportteihin tai tähän blogiin. Pyrimme työskentelemään mahdollisimman paljon kasvokkain, joten kaikkea ryhmämme vuorovaikutusta ei ollut tarpeellista kirjata tekstimuodossa ylös. Omista muistiinpanoistamme, SPSS:n syntaksista ja facebookin keskusteluista oli kuitenkin mahdollista koostaa tutkimuksemme edistymistä hyvin havainnollistava kertomus, joka löytyy omana postauksenaan linkin takaa.

Uusi Blogipalvelut -sivusto