Esityövaiheessa jaoimme tehtävät niin, että Susanna otti hoitaakseen empiirisen osion Noora ja Virpi kirjallisen ja Pieta metaosion.
Empiirisessä osiossa Susanna tutustui aineistoihin Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa, ja opasti muita ryhmäläisiä arkiston käytössä. Ryhmän kesken valitsimme tutkimusaineistoksemme: “Konu, Anne: Koulun hyvinvointiprofiili 2013-2014: toisen asteen oppilaitokset [elektroninen aineisto]. FSD2950, versio 1.0 (2014-08-04). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2014“. Aineiston kannalta luontevimmaksi tutkimuskysymykseksi nousi vastaajien kokemus koulukiusaamisesta. Tarkemmin, kuinka usein vastaaja on tullut kiusatuksi, ja kuinka ikä ja sukupuoli korreloivat vastauksen kanssa. Perehdymme siis aineiston kysymykseen 8: Kuinka usein sinua on kiusattu viimeisen lukuvuoden aikana. Muuttujina käytämme ikää ja sukupuolta.
Noora ja Virpi tekivät alustavan tutkimuskysymyksen pohjalta kirjallisuushakuja. Hakutietokantoina käytettiin Helkaa, Heldaa, Artoa, Nelliä ja Google Scholaria. Hakusanoina olivat “koulukiusaaminen”, “kiusaaminen” ja “bullying”, joita haettiin sekä artikkeleiden nimistä, että asiasanahauissa. Kirjallisuushauissa painottuivat suomenkieliset lähteet, sillä tutkimusaineisto on kerätty suomessa ja koskee suomalaista koululaitosta. Noora ja Virpi keräsivät lähteet yhteen Zoteron avulla, jonne loivat muille ryhmäläisille jaetun kirjaston, sekä opastivat muuta ryhmää Zoteron käytössä. Lisäksi he loivat ryhmän RealTimeBoardiin käsitekartan lähdekirjallisuudesta, niiden asiasanoista ja aspekteista.
Pieta loi metaosiossa ryhmällemme erilaisia työalustoja: jaetun RealTimeBoardin ja Google Docs -tiedoston, yhteisen Yammer-ryhmän ja yliopiston WordPress-blogin, sekä opasti muita ryhmäläisiä näiden käytössä. Tutkimuksen ja ryhmätyön edistymisen kannalta Yammer ja Google Docs paljastuivat yksinkertaisimmiksi ja helppokäyttöisimmiksi. Jälkimmäiseen hahmoteltiin alustava projektisuunnitelma, johon kukin ryhmä voi itse kirjata oman edistymisensä.
Esityövaiheen jälkeen vaihdoimme vastuuosioita lennossa, mikä oli helppoa, sillä jokaisessa osiossa esityöt oli tehty selkeästi ja ryhmätyökalut sallivat aineistojen, suunnitelmien ja kirjallisuuden jakamisen kivuttomasti.
Hienoa! Tilasto-osuudessa oli tavallaan haastavaa ja tavallaan helppoa valita ja ehdotella ryhmälle aineistoa: olisi voinut valita minkä vain, ja olisi varmasti löytynyt monta kiintoisaa aineistoa. Mielestäni tutkimuskysymyksemme on tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä analyysia varten, ja siitä löytyi hyvin aiempaakin tutkimusta.
Meta-osion alkutyöt olivat kohtuullisen helppotöisiä, koska minun ei tarvinnut tehdä juuri muuta kuin tutustua erilaisiin työ- ja julkaisualustoihin. Ohjelmien runsauden edessä heräsi kuitenkin kysymys, onko lukuisista työkaluista ehkä ennemminkin haittaa kuin hyötyä, kun projekteja koskeva tieto hajaantuu ja sirpaloituu. Yhdessä käytettäviksi työkaluiksi myös valikoituvat yleensä ne, joista suurimmalla osalla on jo kokemusta.