• 10.15-11.45
  Timo Vihavainen: Venäjän historian tutkimusta nykyään
• Lounas
• 12.30-14.00
  Kirsti Ekonen: Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimusta idässä ja lännessä
• Keskustelua ja kahvitauko
• 15.00-16.30
  Työpaja kirjallisuuden- ja historiantutkimuksesta: Susan Ikonen esittelee historian ja kirjallisuudentutkimuksen metodeja yhdistelevää väitöstutkimustaan

Tiistai 28.10.2014

• 10.15-11.45
  Marina Vituhnovskaja: Venäjän imperiumin vähemmistöt tutkimuskohteina
• Lounas
• 12.30-14.00
  Arto Luukkanen: Aluetutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
• Kahvitauko
• 14.30-16.00
  Työpaja aluetutkimuksesta: Heini Puurunen esittelee Bulgarian romaneja käsittelevää väitöstutkimustaan ja Jarmo Koponen väitöstutkimustaan Georgian sodasta (2008)
• 16.00-17.00
  Loppukeskustelu ja ohjeistus kirjallisiin tehtäviin

Venäjä, itä ja länsi on Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriopintoihin johdattava kurssi, joka koostuu (videoitavasta) kontaktiopetuksesta, työpajatyöskentelystä sekä itsenäisestä perehtymisestä kirjallisuuteen.Kurssi tarjoaa katsauksen Venäjän historian, kulttuurin ja filosofian tutkimukseen keskittyen nykypäivän tutkimussuuntausten, metodien ja lähestymistapojen esittelyyn. Kantavana teemana on Venäjä idän ja lännen välissä, millä viitataan sekä Venäjään tutkimuskohteena että Venäjän tutkimuksen lähtökohtiin.

Venäjän historian tutkimuksen osalta kurssilla perehdytään tutkimukseen alkaen varhaisimmista Venäjän kuvailijoista ja päätyen esittelemään Venäjän imperiumin eri vaiheiden tutkimusta ennen ja nyt. Kurssi tarjoaa historiallisen ja tutkimuksellisen perspektiivin ajankohtaiseen euraasialaisuutta koskevaan keskusteluun. Tämän päivän Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimukseen perehdytään aluetutkimuksen suuntauksia esitellen. Lisäksi kurssilla esitellään eri tutkimusinstituutioita ja niille tyypillisiä tutkimustraditioita ja pohditaan Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen kysymyksenasettelujen eroja riippuen siitä, tutkitaanko kohdetta omasta kulttuurista vai “lännestä” käsin.

Kurssi on suunniteltu soveltuvaksi Aleksanteri-instituutin maisterikoulun johdantokurssiksi ja Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksen alue- ja kulttuurintutkimuksen menetelmäkurssiksi (XAK320).

Humanististen aineiden opiskelija törmää usein siihen, että tiettyä aihetta on vaikea tutkija, koska aineisto on joko vaikeasti saatavilla tai sitä ei ole olemassa perinteisessä mielessä yhtenäisesti hahmotettavana kokonaisuutena. Joskus opiskelija törmää myös siihen, että tarjolla on mielenkiintoinen lähdeaineisto, mutta sopivan tutkimuskysymyksen löytäminen tuottaa hankaluuksia. Kolmas haaste saattaa liittyä aineiston laatuun ja oikean menetelmän löytämiseen sen analysoimiseksi.
Kurssin tarkoituksena on esitellä opinnäytetyötä tekevälle opiskelijalle erityyppisiä lähdeaineistoja sekä niiden käyttöön ja analyysiin liittyviä haasteita eri tutkimuskysymysten ja aiheiden kautta. Kurssilla Venäjän- ja Itä-Euroopan tutkijat kertovat käyttämistään lähdeaineistoista omasta tutkimusnäkökulmastaan ja aineistoihin liittyvistä haasteista, mutta pohtivat myös, mitä muita kysymyksiä kyseisten lähteiden kautta olisi mielenkiintoista tai mahdollista tutkia.
Samalla kurssilla keskustellaan siitä, miten selvittää tietyn tutkimuksen kannattavuus ja ajankohtaisuus. Mitä tutkittiin ennen, mitä tutkitaan nyt ja minne tutkimus on menossa eri humanistisen tutkimuksen aloilla.

Luennoitsijat esittelevät oman alansa kehityslinjoja

• tämänhetkiset trendit ja minkälaisia kysymyksiä on nousemassa tarkastelun kohteeksi
• tutkimuksessa olevia aukkoja: mitä pitäisi tutkia enemmän
• mikä on ollut marginaalissa, vähemmän tärkeää
• historiantutkimuksen digitalisoituminen ja sähköiset aineistot

Luentojen tarkoituksena on auttaa opinnäytetyövaiheessa (kandi/gradu) olevia opiskelijoita löytämään tärkeitä, kiinnostavia tutkimusaiheita ja ymmärtämään syitä, miksi joitain aiheita on tai ei ole tutkittu laajasti.
Kurssilla luennoi tutkijoita, jotka ovat käyttäneet mm. arkistodokumentteja, visuaalista materiaalia, muistelmia, kirjallisuutta, musiikkia, kauppatilastoja ja hallintoasiakirjoja historiallisina dokumenttina. He esittelevät aineistotyyppejä ja metodeita, ja pohtivat sitä miten historiakriittinen kerronta syntyy.

• Johdanto I: Muuttuva historiantutkimus: uudet tulkinnat ja uudet aineistot
• Johdanto II, Miksi tutkia kulttuuria? Miksi kaikki tutkivat kulttuuria?
• Neuvostohallinto keskustelee, kuuleeko Kreml? – hallinnon asiakirjat huliganismin vastaisenkampanjan selittäjinä.
• Lehtien lukeminen kulttuurihistoriallisena kysymyksenä
• Tilastojen harhaa. Suunnitelmatalouksien tuottamat tilastot ja kauppapolitiikan tutkimus.
• “Salaiset kansiot”. Valtiollisen turvallisuuspoliisin asiakirjat sosialistisen Itä-Euroopan historiantutkimuksessa.
• Propagandakuvat historiantutkijan lähteenä: neuvostoliittolainen kuvajournalismi mediahistorian näkökulmasta
• Klassinen musiikki ja musiikkiartikkelit venäläisen ja neuvostoliittolaisen yhteiskunnan ja kulttuurihistorian peilinä (nettiluento/omatoiminen)
• Muistelun prosessi. Päiväkirjat, muistelut, valokuvat ja haastattelut historiakuvan rakentajina
• Paneeli keskustelu, yhteenveto ja opiskelijoiden kyselytunti

Tuhat ja yksi dokumenttia -tarkempaa infoa

• Mon 8.9.2014-27.10.2014 weekly at 10-12, on 8.9. and 15.9. room E323, from 22.9. on room E325, T52
• Wed 10.9.2014-22.10.2014 weekly at 10-12, room E323, Sirkkala campus T52
• Exceptions: 22.10.2014 at 10 –12, V105, T53

The course is structured around four major themes that are particularly popular in post-1989 documentary films from the region: society & history, identity, family & generations, and vulnerable bodies. The course addresses the larger political frames of these themes as well as the specific ways in which they are approached and discussed in documentary cinema. Although the focus is on documentary film, examples are drawn also from fiction film, video art and installations.

• Why it is useful to study Yiddish, part 2
• Adjunct Professor Simo Muir: Mordechai Khosid – A Finnish-Yiddish modernist writer
• Wedding in Yiddish – “fun gasn nign biz dobra noc”
• Itzik Manger’s Diary from Paradise – tradition and travesty
• Birobidzan – utopia and reality
• Jewish culture in Galicia
• An-Ski, Sholem Asch and Simon Dubnov – Yiddish writers in Karelian Isthmus
• Yiddish in Russia – past and present

Exam
24.9.2014 at 10–12 M303
Retake
27.10.2014 at 10–12 M303
Lectures and an exam. The History of Russia under the Romanovs (1584 – 1917) (2 credits), and a book exam (3 credits).

• https://weboodi.uef.fi/weboodi/frame.jsp?Kieli=6&valittuKieli=6

Вт 16.9., 16–18, PR sl 3 (Fabianinkatu 33)

Мария Ахметова
– Споры о названиях жителей городов: от метаязыковых рефлексий к фольклору

Вт 16.9., 18–20, PR sl 3 (Fabianinkatu 33)

Михаил Алексеевский
– Визуальные интернет-мемы как отражение идентичности пользователей

Ср 17.9., 18–20, PR sl 8 (Fabianinkatu 33)

Мария Ахметова
– Неофициальная топонимия на постсоветском пространстве

Kurssi on luonteeltaan poikkitieteellinen ja soveltuu kaikille Venäjän yhteiskunnasta, kulttuurista ja kielestä kiinnostuneille. Kurssilla tarkastellaan kielen ja folkloren suhdetta nyky-Venäjän tilanteen ja Venäjän historian ja mytologioiden näkökulmasta. Opiskelijat saavat monipuolisen kuvan venäläisiin puhetapoihin liittyvistä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä ja oppivat keräämään ja analysoimaan materiaalia suhteuttamalla ne puhujien kielenkäyttöön, sosiaalisiin taustamuuttujiin, päämääriin, puhetilanteeseen ja Venäjällä käynnissä oleviin sosiaalisiin ja poliittisiin muutoksiin.Kurssi suoritetaan luentopäiväkirjana (3 op), jota voi halutessaan täydentää ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta kirjoitetulla esseellä (2 op). Kurssi pidetään intensiiviopetuksena 8.9.–20.9.2013. Opetuskielenä on venäjä, mutta luentopäiväkirjan ja esseen voi kirjoittaa myös suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

Venäjää vieraana kielenä opiskelevat Venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijat voivat sisällyttää kurssin syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin, venäjää äidinkielenä opiskelevat voivat sisällyttää sen joko aine- tai syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin.

Immediately after its invention, cinema (just as its predecessor—photography) laid a claim to reflecting reality in a “truer” way than other media. Almost at the same time, an interesting trend emerged: it experimented with creating on screen very peculiar worlds that seemed real but had no counterparts in reality. This two-sided capacity of cinema brought about the eternal question: to what extent does a cinematic text actually reflect the historical reality it depicts, or is it rather a fictional text that expresses social tendencies contemporary to the time of its production?
This course offers an analysis of selected Russian (and one East European) films with a specific goal to tackle the balance between “the reality” the films referred to and the way they actually depicted it. Some basic terms and notions of film analysis will be introduced on the way. The course will also compare the treatment of certain topics and subjects in “Western” and Russian/East-European cultures and specifically in films. The course will cover films by Eisenstein, Kuleshov, Vertov, Kalatozov, Wajda, Balabanov, and other directors lesser known in the West. All films are subtitled in English.

Lectures:
1. Introduction: What is Cinema and How It Relates to Life
2. Perceptions of the Revolution: Socialist Realism and Cinematic Avant-Garde
3. Perceptions of the Other, Early Soviet Years: an American in Russia
4. In Search of a New Man
5. Russia’s WWII: the Great Patriotic War
6. Russia in WWII: Perceptions by the Other
7. 1960s: Family, Construction and Post-War Gender Issues
8. Perceptions of the Other, Post-Soviet Years: A Russian in America

Conte

• Avant-garde art in Belarus in 1910-20s ( Vitebsk art school, Malevich, El-Lissitstky, Shagal)
• Impact of European avant-garde art on the formation of Belarusian Contemporary art.
• New tide of Belarusian Avant-garde in 1981-1991 (underground art of I. and T. Kashkurevich, L. Rusova. A. Klinov
• General cultural uprising of 1980-s, radical transformation of historical and cultural paradigm
• Emerge of new art forms in Belarusian art: performances, installations, happenings of L. Rusova, I. Kashkurevich, A. Pushkin. V. Petrov etc.
• Art-groups of underground artists (“Galina”. “BLO”, “4-63”, “Kvadrat”,”Pluralis”)
• Escalating interest to national forms of art. Reminiscence of national cultural heritage

New art galleries (Vita-Nova, Zhil-Bel, Nemiga-17, Pagonya etc

2. General characteristic of Contemporary art in Belarus

• Non traditional art-practices (performances, installations, happenings). Public epatage, body-manipulating practices.
• Postmodern pluralistic intentions, de-centratration of value- and sence paradigm.
• Controversial pattern of contemporary art practice in Belarus.

3. Main topics and problematic of contemporary art in Belarus

• Identity problem. Emphasis on national self-determination and artistic ways to achieve it (Z, Vishnev, A. Klinov)
• Search for cultural centre. Risomatic and nomadic pattern of Belarusian culture (e.g. Y. Barysevych).
• Text as body of the culture. (A. Sidorovich).
• Interest to body as text, and as well as practice of transforming culture web (Rusova, Zhdanovich).

4. International Contemporary art projects:

• Antecedent and prerequisites of international cooperation in the area of Contemporary Art in 1980-s.
• Interstate cultura cooperation in 1990-s, in the early post-Soviet period.
• International projects in 1990-2000-s (Belart, Der andere blick, DACH, Texts etc)

5. Contemporary Art groups and units in Belarus

• Bum-bam-lit
• Bergamot
• Special brigade of African brothers
• Theatre of mental disbalance

6.      Conceptual foundation of Contemporary art

• French structuralism and poststructuralism.
• Atheistic existentialism of A. Camus and J.-P. Sartre.
• Postmodern ideas of decentration, nomadic culture and logo-criticism (J. Derrida, J. Baudrillard).
• A.Arto’s theatre of cruelty
• Belarusian conceptualist of Contemporary art ( Akudovich, Barysevich)

• Herman Ermolaev, Censorship in Soviet Literature 1917–1991. (Rowman & Littlefield Publishers, Inc. Lanham, Boulder, New York, 1997), pp. 1–10.
• Garrard John & Garrard Carol, Inside the Soviet Writers’ Union. (Free Press: New York, London, 1990) pp. 45–105.
• Victoria E. Bonnell, Iconography of Power. Soviet Political Posters under Lenin and Stalin (University of California Press, Berkeley, Los Angeles, London, 1997), pp.1–63.
• Jeffrey Brooks, Thank You, Comrade Stalin! Soviet Public Culture from Revolution to Cold War. (Princeton University Press, Princeton, New Jersey, 2001), pp. 1–18.
• Mark Bassin and Catriona Kelly (eds.), Soviet and Post-Soviet Identities. (Cambridge University Press, Cambridge, 2012), pp.1–16.
• Tuulikki Kurki, From Soviet Locality to Multivoiced Borderland. Literature and identity in the Finnish-Russian national borderland. – Region 1/2013, 95–112.
• Jukka Kokkonen, Origins of the modern Finnish-Russian border: the border and those crossing it from the Grand Duchy period until the Winter War. -T. Hämynen & A. Paskov (eds.), Nation Split by the Border. Changes in the ethnic identity, religion and language of the Karelians from 1809 to 2009. (University Press of Eastern Finland, 2012), pp. 24–45.
• Nick Baron, Soviet Karelia. Politics, planning and terror in Stalin’s Russia, 1920–1939. (Routledge: London, New York, 2007), pp.20–28.

For a 5-credit-point essay (10 pages), the following readings are needed in addition to the previous reading list:

• Yurchak Alexei 2006. Everything Was Forever, Until It Was No More. The Last Soviet Generation. Princeton University Press: Princeton, Oxford.
• Clark Katerina 2003. The Soviet Novel. History as Ritual. Indiana University Press: Bloomington and Indianapolis. (3rd edition), pp. 3-45

Luentosarjalla perehdytään sukupuolijärjestelmän muutoksiin ja jatkuvuuksiin Neuvostoliitosta nykypäivän Venäjälle. Kurssi tarjoaa historiallisen katsauksen sukupuolen saamiin symbolisiin merkityksiin, sukupuolten suhteiden järjestämisen tapoihin ja sukupuolen ja seksuaalisuuden elämiseen painopisteen ollessa nyky-Venäjän sukupuolijärjestelmän valottamisessa. Kurssilla perehdytään myös sukupuolen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin ja pohditaan niiden selitysvoimaa sosialistisen ja jälkisosialistisen sukupuolipolitiikan tulkinnassa. Kurssi painottaa erityisesti intersektionaalisuuden näkökulmaa ja tarkastelee, kuinka yhteiskuntaluokka, ikä, seksuaalisuus ja rotu kietoutuvat yhteen sukupuolieron kanssa, ja millaisia hierarkioita ja eriarvoisuuksia tällöin muodostuu.
Kurssin tuloksena opiskelijat tuntevat neuvostoliittolaisen ja venäläisen sukupuolijärjestelmän keskeiset piirteet ja hallitsevat sukupuolentutkimuksen keskeisen käsitteistön sekä osaavat reflektoida sukupuolijärjestelmien eroja ja samankaltaisuuksia.

3 op: 20h luentoja + luentopäiväkirja, jonka laatimisessa käytetään vähintään kolmea lähdettä kurssin kirjallisuuslistalta.

5op: Luentopäiväkirjan lisäksi 10–12 s. essee vapaavalintaisesta aiheesta.

Kurssi pyrkii selvittämään venäläisen kulttuurin traditioita sankaruuden ja sankarien kautta. Kohteena ovat sekä todella eläneet ihmiset ja heitä koskevat myytit että kirjalliset hahmot. Jälkimmäisten kautta ovat venäläistä kulttuuria analysoineet esimerkiksi Nikolai Berdjajev ja Andrei Sinjavski. Tällä kurssilla ei käsitellä ainoastaan klassisen venäläisen kirjallisuuden hahmoja -sankareita ja antisankareita- vaan myös venäläisten muinaisrunojen henkilöitä, intelligentsijan idoleja, sotasankareita, kansanomaisia hahmoja, johtajia ja kulttuurivaikuttajia sellaisina kuin heidät on eri aikoina esitetty ja ymmärretty. Muuan merkittävä tämän luentosarjan lähde on takavuosien TV-projekti ”Imja Rossija”.
Monien sankareiden hahmo ja arvostus on vuosien mittaan muuttunut ja sitä on määrätietoisestikin pyritty muuttamaan esimerkiksi neuvostokaudella. Nämä prosessit antavat kiinnostavan kuvan venäläisen mentaliteetin pitkän keston ilmiöistä ja kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa itsenäisesti arvioimaan venäläisen kulttuurin rakenteita ja asettamaan niitä myös laajempiin kansainvälisiin ja historiallisiin yhteyksiin.

• Lecture topics:

1. Contemporary historical novel and the case of contested histories in the BSR
2. National symbols and their (trans)cultural contexts
3. An exceptional minority? Identities of the Finnish-Swedes
4. Notions of the Baltic sea as a source of individual, local or regional identity
5. From midsummer celebrations to rock festivals: festival cultures in the BSR
6. The interplay between culture and politics (case studies from literature, film; the so called singing revolution in Estonia)
7. Examples on the mass migration of people within the BSR

1. How multi-cultural was Bosnia? (Humphreys)
2. The Ottoman Balkans: a Dark Age? (Humphreys)
3. Has Serbia faced the 1990s? (Cvetanovic)
4. Has Croatia faced the 1940s? (Cvetanovic)
5. Kosovo: the Impasse (Humphreys)
6. Bulgaria and Serbia: Cain and Able? (Humphreys)
7. Was the Break-up Inevitable? (Humphreys)
8. Yugostalgia and Yugosphere (Cvetanovic)
9. The Dayton Legacy after 20 year (Humphreys)
10. Conspiracy theories: the Markale, Račak, and Peć massacres (Humphreys)

• ma 13.4.-25.5.2015 klo 10-12, Unioninkatu 38 B114
• ke 15.4.2015 klo 10-12, Unioninkatu 38 C119
• pe 17.4.-24.4.2015 klo 10-12, Unioninkatu 38 B107
• ke 22.4.-27.5.2015 klo 10-12, Unioninkatu 38 B114
• pe 8.5.-29.5.2015 klo 10-12, Unioninkatu 38 A132
• 15.5.-22.5.2015 klo 10-12, Unionikatu 38 B114