Month: February 2022

 

Viikolla 4 teimme itsenäisenä tehtävänä vapaavalintainen ruututeemakartta, tunnilla kokeilluilla menetelmillä. “Jotta tällainen oli mahdollista tehdä, täytyi aineistoon ensin luoda ruudukko Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen päälle. Tähän ruudukkoon yhdistimme lisää tietoa, josta saatiin luotua teemakartta.” kuten Lotta Sainio kertoo blogissaan Mantsailua.

Minä päätin tehdä ruotsinkielisten määrää edustavan kartan. Kartalla näkyy vaaleanpunaisen tai purppuran eri sävyillä skaala, joka kertoo ruotsinkielisten osuudesta prosentteina pääkaupunskiseudun väestöstä.

Kuva 1, ruotsinkielisten osuus prosentteina pääkaupunkiseudun väestöstä.

Mielestäni kartta onnistui aikahyvin. Siinä näkyy selkeästi, että ruotsinkielisiä asukkaita on suhteessa paljon varsinkin Espoossa ja Sipoossa ja tämä myötäilee myös omaa aikaisempaa käsitystäni. Ehkä yhtenä kritiikkinä voisi olla se, että ilmiön vahvin luokka “13,9-100%” on melko suuri ja ensi kerralla sen voisi jakaa vielä useampaan luokkaan.

Kartan tekeminen oli taas samaa pelkkää hämmennystä. Välillä joku kohta tuntui tutulta, mutta hyvin hämärästi. Onneksi on avuliaita luokkatovereita vieressä. Yritän tässä miettiä, että miten voisi painaa mieleen kaikki vaiheet kun ne on nähnyt vain kerran. Ehkä ensi tunnille otan kynän ja paperia ja yritän kirjoitella vaiheita ylös, niin voisi olla vähän mahdollisuutta suoriutua itsenäisestä tehtävästä… itsenäisesti.

Lähde: Sainio, Lotta. kurssiblogi Mantsailua (lainattu 14.2.)
https://blogs.helsinki.fi/salotta/

 

Tulvaindeksikartta järvisyysprosenteilla. viikolla 3 yhdistelimme tietokantoja mm. maiden, timanttikaivosten ja konfliktien välillä Afrikassa. Teimme taulukoita ja vertailimme tietoja eri sarakkeissa. Eli jatkettiin QGIS:ssin käytön harjoittelua. 

Timanttikaivosten, öljyn ja konfliktien välillä oli vähän yhtäläisyyksiä esim. Angolassa on paljon timantteja ja konflikteja, Tansaniassa ei kuitenkaan ollut konflikteja vaikka timantteja löytyi. Eli timantit ja niiden tuoma vauraus ei ainakaan poista konflikteja, mutta ei välttämättä aiheutakkaan niitä.

 

Kuva 1, Afrikka, öljy näkyy liiloina alueina, timantit vihreällä ja konfliktit punaisella. Tähän karttaan unohdin tehdä legendan yms.

Itsenäinen tehtävä tältä viikolta oli järvisyyden ja tulvaindeksien kuvaamista koropleettikartalla Suomessa. Tehtävä oli vaikea enkä olisi siitä suoriutunut ilman muiden apua.

“Tehtävä oli asiaa kaunistelematta haastava, ja vaati enemmän kuin viisi henkilöä ratkomaan samaa arvoitusta. Aikaisempien tuntien opit olivat erittäin tehokkaasti unohtuneet ja vaativat tovin QGIS:n pyörittelyä ennen kuin ne palasivat mieleen, esim. miten yksinkertainen koropleettikartta luodaan.”  (Tiainen, N 2.2.2022)

Kuva 2, Järvisyys ja tulvaindeksi koropleettikartalla Suomessa.

Kartta (kuva 2) on mielestäni hauskan näköine, koska limen vihreä, punainen ja harmaa luo kivaa kontrastia. Käytännöllisestä näkökulmasta kartta on huono. Pylväsdiagrammit kartassa antaa vähän suuntaa ilmiöiden koosta toisiinsa, mutta ei ole tietoa esim. siitä että mitä mittayksikköä datan keräämisessä on käytetty, eli mitä pylväät tarkoittavat. Pylväät eli järvisyys prosentit on kuitenkin selkeästi suurimmat alueilla, joilla on paljon tai isoja järviä eli ainakin se on sillä tavoin onnistunut.

 

lähde:

Tiainen, Nea. Melkein Gis-guru siis itsekkin,  (lainattu 7.2.2022)
https://blogs.helsinki.fi/tiainea/