vko6

Viikolla 6 kävimme keräämässä aineistoa kampuksen ympäristöstä Epicollect5 sovelluksella. Lähdimme kohti Arabianrantaa ja pysähdyimme kävelyn aikana useita kertoja tekemään arvioinnin valitsemastamme kohdasta. Esimerkiksi liikennevalojen, kävelyteiden ja puistojen vieressä pysähdyimme vastaamaan kysymyksiin alueen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta asteikolla 1-5.

Luokkaan palattuamme teimme kootuista aineistoista kartan (kuva 1). Teimme interpoloinneilla karttoja, joissa sävy muuttuu sen mukaan millaisen arvion kyseinen piste on saanut. Sävyt vaihduttuvat pisteiden välillä niin, että QGIS tekee arvojen keskiarvon värit pisteiden väliin.

Kuva 1, interpolointi 10 m tarkkuudella.

Kuva 2, interpolointi 1 m tarkkuudella.

Kuvia 1 ja 2 tarkastellessa huomaa, että parempia eli viihtyisämpiä ja turvallisempia vaikutelmia on jäänyt esim. puistoaluilta ja rannasta. Ne näkyvät sinisellä. Vähemmän turvalliseksi ja viihtyisäksi on koettu esim. risteyksiä ja isojen teiden varsia. Ne näkyvät punaisella.

Tässä tehtävässä oppi paljon eri näkökulmista ja oli kiva tehdä alusta loppuun yksinkertainen tutkimus, joka selkeytti oppimaamme. Tuloksia voi selittää esim. autoilun meluhaitat, joka tekee teistä epämiellyttäviä  ja kaunis sää joka tekee puistoista erityisen miellyttäviä. Tutkimus on tehty mielipide kyselyllä, joten vastaukset voivat vaihdella ryhmittäin ja esim. eri vuorokauden aikaan tai eri säässä.

 

Kuva 3, 6-9 magnitudin maanjäristyksiä vuosien 1900-2020 välillä.

Käytin samaa interpolointi metodia oman kartan (kuva 3) tekemisessä. Kartta näyttää oikein nätiltä, mutta on huono siinä mielessä, että antaa vaikutelman, että vaaleat pisteet eroaisivat tummista jotenkin sillä tavalla, että toiset olisivat esim. positiivisia ja toiset negatiivisia eikä niin, että kuvastat saman ilmiön kasvavaa vahvuutta. Olen silti ylpeä siitä, että sain kerrankin tehtyä itse yksin jonkilaisen kartan.

Kuva 4, tsunamialttiit alueet maailmassa vuosina 1900-2020.

Tässä kartassa (kuva 4) käytin heat map- kartan esittämis tyyliä tsunamien esittämiseen. Tämä kartta on sinänsä selkeämpi, koska sininen väri sopii hyvin esittämään merta ja punainen sopii hasardin eli tässä tapauksessa tsunamin esittämiseen. Kartassa näkyy hyvin selkeästi sen että eniten tsunamialttiita alueita löytyy Tyynen valtameren länsirannikolta.

Tämä kartta taas on epäonnistunut siinä, että muualla kuin Tyynen valtameren länsirannikolla olevilla alueilla tapahtuvat tsunamit erottuvat hyvin huonosti. Parantaisin karttaa lisäämmällä jotenkin kontrastia, jotta punainen erottuisi paremmin myös muilla alueilla, ja vähentäisin värien häivytystä niin, että se olisi kohdistetumpaa juuri rannikkoalueille.

Kuva 5, Litosfäärilaatat ja tulivuoret maailmankartalla.

Kolmannessa kartassa (kuva 5) keskityin enemmän vulkaaniseen toimintaan ja litosfääriliikuntoihin siten, että merkitsin laattojen rajat näkyviin. Tämä kartta sitoo yhteen aikaisempia kahta karttaa (kuva 3 ja 4), koska siitä voi huomata, maanjäristykset, tsunamit ja tulivuoret selkeästi keskittyvät samoille alueilla litosfäärilaattojen saumakohtiin, ja siksi nämä ovat minusta onnistuneet opetuskartat.

Tämä tunti oli selkeästi kivoin tähän mennessä, koska osasin jo tehdä edes vähän, jotain itsenäisesti. Kävelylenkillä saattoi olla myös vaikutusta kuten Victoria Rumbin kertoo blogissaan Matka GIS-guruksi, postauksessa Kurssikerta 6 – Interpolointia vai ei “Huonosti nukuttujen yöunien jälkeen käveleminen sai minut energisemmäksi ja loppuluennolla pysyin paremmin hereillä.” (24.2.2022)

Lähde:

Rumbin, Victoria. Kurssikerta 6 – Interpolointia vai ei, Matka GIS-guruksia (24.2.2022) lainattu 11.3.2022
https://blogs.helsinki.fi/vrumbin/