University of Helsinki
Kuva 1, HELCOM-merialue ja sen ympäröiviä valtioita.
Tunnilla tehdyssä tehtävässä muokattiin HELCOM-merialueen ja sen ympäröivien valtioiden visuaalista esitystä (kuva 1). Käytännössä kyse oli siis Itämerestä ja valtioista, jotka kuuluvat sen valuma-alueeseen. ” HELCOM on järjestö, johon kuuluu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden hallitukset.” (Mäkiaho, S. 2022)
Merialue ja vesistöt(järvet) näkyy kuvassa 1 sinisen sävyillä. Valtioita on värjätty vaaleanpunaisen erisävyillä niin, että värin tummetessa, ilmiö, eli typen päästöjen osuus prosentteina, voimistuu. Harmaalla merkittyjä valioita ei ole otettu mukaan tämän ilmiön dataan ja visualisointiin. Punaiset pallot ilmaisevat typpipäästöjä, ja valkoisella olevat viivat Itämeren syvyyskäyriä.
Kuvasta 1 näkee heti, että Puola on suurin typen päästäjä. Ruotsi, Latvia ja Venäjä ovat toisessa kategoriassa ja pienimpien päästöjen luokassa ovat Tanska, Saksa, Suomi, Viro ja Liettua. Karttaa katsoessa huomaa ryhmien välillä, joitakin yhtenäisyyksiä esim. Pienimmän typpipäästöjen luokassa olevissa maissa on suhteellisen vähän asukkaita paitsi Saksassa. Puolassa, Ruotsissa ja Venäjällä on taas melko suuri väkiluku. Puola on myös tunnettu halvasta ja tehokkaasta ruoan tuotannosta, joka voi selittää typpipäästöjen määrää.
Tehtävää oli kiva tehdä pääasiassa, koska ohjeet olivat hyvät ja käytiin lähes kädestä pitäen, joka kohta yhdessä. Oli myös mielenkiintoista tehdä tietokoneella tällaista analyysia. Minulle uutta oli se, miten paljon tietokone tekee puolestasi, kun vaan opettelee ja muistaa miten ohjelmaa käytetään. Odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea tulemme tekemään tietokoneilla.
Mäkiaho, Senja. Ensimmäinen GISotku, Senjan seikkailut GIS maailmassa
(lainattu 25.1.2022). https://blogs.helsinki.fi/senjamak/