Ensimmäisellä kurssikerralla kerrattiin ja opittiin lisää MapInfo-ohjelman käyttöä. TVT1-kurssilla ohjelmaa käytettiin tutkimuskunnan sijaintikartan tekemiseen, ja ohjelman mahdollisuuksia varsinaisiin paikkatietosovelluksiin vain sivuttiin. Toki tämän kertainenkin harjoitus oli vain pintaraapaisu, mutta paikkatietoaineistojen ja ohjelman rakenne alkoi avautua. Harjoitustyössä tehtiin teemakartta käyttäen valmista kuntakohtaista aineistoa Suomesta (Metadata 2011). Päätarkoitus oli harjoitella MapInfon käyttöä, mutta myös luokittelun perusteita ja kartografisia aiheita (kartan peruselementit, väritys) tuli kerrattua.
Kuva 1. Histogrammi kuntien jakautumisesta yli 65-vuotiaiden osuuden mukaan.
Valitsin useista vaihtoehdoista aiheekseni yli 65-vuotiaitten asukkaiden osuuden kunnassa. Moni aineiston arvoista oli jo valmiiksi suhteellisia ja sellaisenaan koropleettikarttoihin soveltuvia. Olisi varmasti ollut ohjelman avulla mahdollista myös määrittää uusia suhteellisia arvoja, mutta siihen palattaneen myöhemmin. Aineistosta tehtiin histogrammi valmiin histogrammityökalun avulla. Histogrammin (kuva 1) perusteella aineisto oli lähes normaalisti jakautunut, mikä oli yllättävää, koska en ole aiemmin (aiemmilla kursseilla) törmännyt hallinnollista aluejakoa noudattavissa aineistossa normaalijakaumiin. Aineiston luokitteluun käytettiin MapInfon suhteellisen rajallisista valmiista luokittelutavoista keskihajonnan osa- ja kertaluokkiin perustuvaa luokittelua, joka soveltuu vain normaalijakautuneella aineistolle. Näin luokittelemalla aineiston suurimmat ja pienimmät arvot jakautuivat pienempiin luokkiin kuin yleisimmät keskisuuret arvot. Kartalla (kuva 2) korostuivat kaikkein ikääntyneimmät kunnat ja kaikkein vähiten ikääntyneet kunnat, mutta myös väliin jäävät kunnat jakaantuivat havainnollisesti. Luokkia muodostui yhteensä viisi.
Kuva 2. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnittain vuoden 2011 lopussa.
Suurten kaupungit ja niiden lähikunnat erottuvat kartalla vaaleina kahdessa alimmassa luokassa. Tämä selittyy työikäisten ja lapsiperheiden suurella muuttoliikkeellä kohti palveluiden ja työpaikkojen keskittymiä. Tällöin kaupunkien iäkkään väestön suhteellinen osuus pienenee ja maaseudulla vastaavasti kasvaa. Lähes kaikki alimman luokan kunnat ovat Oulun alueella. Oulun seutu rajautuu ympäröivistä tummista alueista muita vaaleita alueita jyrkemmin, mikä kertoo Oulun merkittävästä asemasta pohjoisen Suomen yksinäisenä ja tiiviinä kasvukeskuksena. Moni pääkaupunkiseudun kunnista saattaa sijoittua kahden alimman luokan rajalle, mutta eteläisin Suomi on silti tasaisemmin vaaleampaa eikä vastaavia jyrkkiä eroja havaita. Kaikkein ikääntyneimmät alueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi maan itäosassa. Järvi-Suomessa Jyväskylän eteläpuolella on yllättävän suuri korkeimpaan luokkaan kuuluva alue. Tämä usean kunnan ikääntyneisyys johtuu todennäköisesti kaikilla suunnilla ympäröivien kaupunkien (Tampere, Jyväskylä, Lahti, Mikkeli) vetovoimasta. Myös Jyväskylän pohjoispuolella on vastaavantyyppinen alue.
Visuaalisesti kartta on melko onnistunut, tosin tekijän rooli oli pieni verrattuna monimutkaisempiin esityksiin. Tummin vihreä on mielestäni hieman liian tumma ja hyökkäävä, mutta toisaalta värit erottuvat toisistaan. MapInfon värivalikoima vaikutti ensisilmäyksellä olevan rajoitetumpi kuin aikaisemmalla kurssilla käytetyssä CorelDraw-ohjelmassa. Toisaalta mukana on varmaan tarpeeksi värejä selkeiden karttaesitysten luomiseen. Onhan ohjelman pääkäyttötarkoitus paikkatietoaineiston käsittely eikä karttojen tuottaminen.
Harjoitustyö toimi kurssin alkajaisiksi hyvänä kertauksena karttojen maailmaan sekä tutustumisena paikkatietoaineiston käsittelyyn. Kuten Tuuli Rissanen kirjoitti, tällä kurssilla pääpaino on uuden karttatiedon luomisen sijasta olemassa olevan paikkatiedon käsittelystä ja visualisoimisesta (Rissanen 18.1.2012).
Lähteet:
Histogrammityökalu. <http://illuminations.nctm.org/ActivityDetail.aspx?ID=78>
Metadata 2011, TVT3 kurssiaineisto. Tilastokeskus.
Rissasen, Tuuli (18.1.2012). TVT3-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/tuulriss/>.