Toisella kurssikerralla tutustuttiin MapInfon teemakarttavalikoimaan. Harjoiteltiin tekemään pylväsdiagrammikarttoja, ympyrädiagrammikarttoja, graduated-teemakarttoja, pistekarttoja, individual-teemakarttoja (laadullisesti ryhmiteltävät ilmiöt) ja liukuvärikarttoja. MapInfon mahdollisuudet ja ennen muuta nopeus selkeiden karttojen teossa oli yllättävää, etenkin verrattuna edellisen kurssin piirtämiseen ja hiomiseen. Aineisto oli toki edelleen valmis ja tietokannat valmiiksi koottuja. Luulisin, että jatkossa keskitymme enemmän myös varsinaisen paikkatietoaineiston kokoamiseen.

Kuva 1. Suhteellinen kokonaisnettouutto (2010) ja työpaikkojen määrä (31.12. 2009) kunnittain Pohjois-Suomessa.

Harjoitustyössä tehtiin vähintään kahta ominaisuutta kuvaava teemakartta vapaavalintaisesta aiheesta Suomen kuntakartan pohjalle. Valitsin kuvattaviksi ominaisuuksiksi väkilukuun suhteutetun nettomuuton ja työpaikkojen määrän kunnassa (kuva 1) Pohjois-Suomessa. Suhteellinen nettomuutto laskettiin aineistossa ilmoitettujen kokonaisnettomuuton (kuntien välinen sekä siirtolaisuus) ja kunnan väkiluvun avulla. Työpaikkojen määrä oli aineistossa laskettu kunnassa työssäkäyvien henkilöiden määrän perusteella. Aineisto on laskettu vuoden lopussa ja siinä on mukana myös tilapäiset työpaikat. Alueeksi valitsin Pohjois-Suomen kuntien riittävän suuren koon takia. Rajasin tosin mukaan myös pieniä kuntia Oulun seudulta, koska alue on merkittävä esitettävien ilmiöiden tulkitsemisen kannalta.

Nettomuutto on esitetty koropleettikarttana ja työpaikkojen määrä graduated-teemakarttana käyttäen symboleina ympyröitä. Visuaalisesti kartta on melko selkeä. Oulun alueen pienet kunnat erottuvat huonosti, mutta hieman lähemmällä tarkastelulla olennaisin tieto välittyy. Kuntien nimien jättäminen on hyvä ratkaisu ja jopa selkeyttää pienimpiä kuntia. Legendan ja peruselementtien viimeistely jäi (ja jää) vähän vaiheeseen: työpaikkojen määrän pisteiden lukuarvot voisivat olla nätimpiä lukuja, ja nettomuuton luokkaväleihin sekä peruselementteihin unohtui englantia!

Nettomuuton kuvaamisessa oli perusteltua käyttää kahta eri väriryhmää: sinistä negatiivista ja punaista positiivista muuttoa varten. Sävyjen Luokat tehtiin sovinnaisesti, sillä negatiivinen ja positiivinen muutto tarvitsivat hieman erilaiset luokkavälit havainnollisuuden turvaamiseksi. Luokat ovat väriryhmien sisällä lähes tasavälisiä. Työpaikkojen määrää kuvaavien pisteiden koot skaalattiin logaritmiselle asteikolle – totesin sen olevan riittävän havainnollinen ja ehdottomasti esteettisin vaihtoehto.
Nettomuutto on kuvattu onnistuneesti. Satu Räty (31.1.) toteaa, että värien valinta on yksi kartantekijän tärkeimmistä hyveistä, mitä ajatellen karttani on kunniaksi. Jälkikäteen ajatellen työpaikkojen absoluuttinen määrä ei ole kovin onnistunut kuvattava ominaisuus kartan tulkintaa ajatellen. Toivoin havaitsevani muuttoliikkeen suuntautumista runsaasti työpaikkoja sisältäville alueille, mutta toki työpaikkojen kokonaismäärään vaikuttaa enemmän kunnan koko kuin oikeat työmahdollisuudet. Muuton ja työpaikkojen mahdollista yhteyttä kuvaavampi ominaisuus olisi ollut esimerkiksi työttömyys (avoimien työpaikkojen määrää tuskin on helposti saatavilla). Sen olisi voinut esittää vaikka päällekkäisenä koropleettikarttana, mikä olisi ollut mielenkiintoinen kokeilu, varsinkin kun nettomuuton luokkia on peräti kuusi.

Oulun, Ii ja Yli-Ii ovat muuttovoittoisia kuntia. Kartan perusteella ei kuitenkaan voi väittää, että työpaikkojen määrä olisi yhteydessä muuttovoittoon; monissa lähikunnissa on enemmän työpaikkoja kuin Ii’issä (monikko), ja ne ovat silti muuttotappioisia. Varmasti kokonaismäärä ja avoimet työpaikat osin korreloivat, mutta ei riittävästi ainakaan muuttoliikkeen selittämistä ajatellen. Toinen muuttovoittoinen alue on Kittilän , Muonion ja Kolarin kunnat. Suurin syy kehitykselle löytynee turismista. Työpaikkojen osalta varsinkin tältä alueelta täytyy muistaa, että luvuissa on myös tilapäiset työpaikat (tilastokeskuksen mukaan) ja aineisto on kerätty 31.12. 2009 eli turistisesonkiaikaan.
Suurimman muuttotappion alueet ovat Ranua ja Pudasjärvi Oulun liepeillä sekä Ylitornio Tornion liepeillä. Kaupunkien vetovoimatekijät selittävät tätä tappiota. Myös itäiset kunnat ja päälaen Utsjoki ja Inari ovat muita voimakkaammin tappiollisia. Mielenkiintoinen havainto on, että yliopistokaupunki Rovaniemi on muuttotappioaluetta. Vaikka ympäryskunnista varmasti muuttaa väkeä Rovaniemelle, vaikuttaa muuttoliike etelään olevan vielä suurempaa.

Kahden toisiinsa liittyvän ominaisuuden kuvaaminen kartalla ei osoittautunut aivan yksinkertaiseksi. Absoluuttisten ja suhteellisten arvojen kanssa tulee olla tarkka muutoinkin kuin koropleettikarttoja tehdessä. Vaikka työpaikkojen määrän esittäminen ei sinänsä ollut virheellistä, sillä ei lopulta ollut paljoa lisäarvoa tälle kartalle ja tutkimukseni tarkoitukselle. Mutta näinhän sitä oppii, kuinka tärkeä on etukäteen selvittää tulevan karttansa tarkoitus ja suunnitella esitettävät ominaisuudet huolellisesti sen mukaan. Lähestytäänköhän nyt sitä, että karttojen tekeminen voi olla tekninen prosessi, apuväline ja visualisointi, mutta ei välttämättä tutkimuksen itseisarvollinen tarkoitus… Yhtä kaikki, ei tämä karttojen tulkitseminen taida aivan turhaa ole niiden tekemisen oppimisen kannalta.

Lähteet:
Räty, Satu (31.1. 2012). Geoinformatiikka, Artikkeli 1: Kahden muuttujan koropleettikartta. <https://blogs.helsinki.fi/saturaty/>.