Viimeisen kurssikerran tarkoituksena oli itse löytää/tuottaa/hankkia materiaalia, jota voisi kartalla esittää. Suositeltavaa oli valita alue, joka jakautuisi pienempiin osiin, jotta alueiden välinen vertailu olisi mahdollista. Tarkoituksena oli kuvata kahta muuttujaa kartalla, mieluusti niin, että ilmiöiden välillä olisi havaittava korrelaatio. Kuumotus oli korkeimmillaan sitten taloustieteen tentin, ja aggressiivisen googlettamisen tuloksena löysin kuin löysinkin toimivaa materiaalia. Karttamateriaalin tosin latailin vasta itse luennolla, joten tuotin sitten enemmän omaa teemakarttamateriaalia.
Japanin historian kurssin vaikutteiden alaisena valitsin tämän nousevan auringon maan omaksi tarkastelun kohteekseni. Maa jakautuu 47 prefektuuriin, joten aluevertailukin oli hyvinkin mahdollista. Pohtiessani, mitä kartalla haluaisin esittää, päädyin maakohtaiselle tilastotiedon sivulle, joka on maan sisäisistä suhteista ja kommunikaatiosta vastaavan ministeriön ylläpitämä (Statistics Bureau). En tiennyt, mitä varsinaisesti halusin kuvata, joten lähdin selailemaan sivustoa erinäisten linkkien kautta. Kiitos japanilaisen täsmällisyyden ja tilastointitaidon vietin sivulla seuraavat viisi tuntia selaten viisituhattamiljoonaa erilaista tietokantaa läpi talouden luvuista aina erilaisten sanomalehtien jakomääriin. Tietoa oli a i v a n ä l y t t ö m ä s t i. Poimin muutaman vaihtoehdon, joita pyörittelin vielä viimeisellä luentokerralla yöunet menettäneenä ja ehkä lievästi traumatisoituneena. Toisaalta rajoittavia tekijöitäkin oli, kuten Helena Rautakoski toteaa: ”Tietoa etsiessä piti myös muistaa, että koropleettikartalla täytyy esittää suhteutettua tietoa”. Päädyinkin valitsemaan teemakarttojen pohjaksi suhteellisia osuuksia kuvaavia tietokantoja.
Kiitos tilastotiedejumalten käyttämäni tietokannat olivat valmiiksi excel-taulukkoina, joten pienellä muokkauksella sain luotua suhteellisen vaivattomasti oman tietokantani. Muistityhjiön ja aamuluennon yhteisvaikutus tosin hidasti tietokannan siirtoa mäppäriin, mutta yhdistävän tiedon löydyttyä prosessi eteni sulavammin. Muutama prefektuuri kolumnin päivityksen jälkeenkin herjasi arvoina pyöreää nollaa, joten muokkasin kyseisten kohteiden tiedot sitten manuaalisesti.
Käyttämäni materiaali sisälsi seuraavat tiedot:
- Viljellyn maan osuus % vuonna 2014
- Maataloustuotteita myyvien kotitalouksien määrä tuhansissa
- Miesten työttömyys vuonna 2010
- Harrastuksiin kuluttettu aika
- Tv:seen, radioon ja lehtien lukemiseen kulutettu aika
Tähän alkuun ajattelin laittaa kartan kaikista Japanin prefektuureista, helpottamaan hahmotusta ja luomaan kuvaa Japanin aluejaosta:
Japanin prefektuurit, värikoodattuina alueen mukaan. (Japan Prefectures Map)
Omat tuotokseni alla (klikkaa isommaksi):
Teemakartta 1
Ensimmäisenä tein teemakartan pohjan viljellyn maan osuudesta prefektuureissa. Aihe kiinnosti ihan siksi, että Japanissa on muutamalle saarelle sijoittunut suuri väestö (toisaalta keskittynyt erittäin tiheästi suurimpiin kaupunkeihin ja niiden ympärille) ja vaativat luonnonolot tulivuorineen ja muine pinnanmuotoineen. Vuoristot saattavat asettaa omat rajoituksensa maanviljelylle, ne voivat suojata esimerkiksi talvimonsuunilta. Myös lämpimät merivirrat voivat vaikuttaa varsinkin itärannikon maanviljelyyn. Oli jännittävää nähdä, miten suuremman viljelyasteen alue keskittyi Tokion metropolialueen pohjoispuolen prefektuureihin. Myös eteläisimmällä Kyushun saarella, Sagan prefektuurin alueella, maata näytetään suhteellisesti viljeltävän runsaasti. Tiheät urbaanit alueet ovat selkästi harvemmin viljeltyjä alueita. Kotitaloudet jakutuvat prefektuurien välillä hieman tasaisemmin. Tämä voi tosin johtua oman tietokantani yleistävyydestä. Maataloustuotteet kategoriana on laaja, joten olisin voinut tarkastella vaikka vain riisin tai vihannesten viljelyä. Ja eri maataloustuotteiden välilläkin olisi tullut eroja, koska erilaisten tuotteiden tuotanto vaatii eri tavalla maapinta-alaa. Yksi piste vastaa kartalla tuhatta pistettä, ja ehkä ihan hyvä niin, sillä muuten kartta olisi varmaan mustanaan kotitalouspilkkuja. Suhde kuitenkin säilyy tässä samansuuruisena, kuin jo olisin kuvannut pilkut tuhansissa.
Tein vielä muutaman kartan lisää Japanin eri alueista. Karttojen luokitteluaste ei toimi alkuunkaan niin hyvin kuin ensimmäisessä, sillä prefektuureja on vain muutama, mutta halusin löytää alueellisia eroja pienempien yksikköjen sisällä. Tässä alla Kanton alue keskittyen mantereiseen osaa, rajaten eteläisen saarinauhan pois: (Saarilla ei ollut yhtäkään maataloustuotteita tuottavaa kotitalousyksikköä)
Wow, Tokion prefektuurissakin viljellään edes vähän maata. Omien matkakokemusteni perusteella Tokio on rakennettua ympäristöä silmän kantamattomiin. Tuotanto on varmasti pienimuotoisempaa häviävän vapaan, käyttökelpoisen maapinta-alan takia. Mielenkiintoista on myös huomata, kuinka aivan metropolialueen viereisessä prefektuurissa viljellyn maan osuus nousee melkein kolmasosaan.
Tohokun alueen kartassa (alla) luokkavaihtelut ovat niin pieniä, että ne eivät kieli suurista eroista viljelysmaan määrän osalta. Maataloustuotteita myyviä kotitalouksiakin on aika lailla jokaisessa prefektuurissa.
Seuraavan teemakarta toteutin työttömien miesten ajankulutuksesta. Huomoin tässä vain muutaman aktiviteetin, jotka itse ymmärsin. Tilastoissa puhuttiin esimerkiksi tertiäärisistä ja sekundaareista aktivitieeteista, mutta näiden termien määritelmiä ei löytynyt mistään, joten en niitä kartalle viittinyt laittaa, kun jäivät termeninä hyvin mysteerisiksi. Kuvatut muuttujat olivat siis sellaisia, joiden kontekstin ymmärsin ja jotka konkreettisesti kuvasivat jotain tunnistettavaa aktiviteettia.
Alkuperäisessä tilastossa ajankäyttö oli ilmaistu tunteina ja minuutteina, joten selkeyden vuoksi muutin ajanmääreet suoraan minuuteiksi. Valitsemani ajanviettoaktiviteetit ovat vain pieni esimerkki siitä, millaista tietoa Japanissa tilastoidaan. Aihepiirit olivat loputtomat ja äärimmäisen yksityiskohtaiset.
Teemakartalla kuvasin pohjalla miesten työttömyyttä vuonna 2010. Luokkien vaihteluvälit ovat melko pieniä, mutta alueelta voi erottaa joitain matalamman työttömyyden alueita, esimerkiksi Tokion ja Shimanen prefektuurit. Työttömyyttä esiintyi prefektuureissa yllättävän laajasti ja melko suurina prosentteina. Kaipa taantuman aika koetteli myös Japania vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen, jolloin talouden kasvu, ja välillisesti myös työpaikat, ovat olleet harvassa. Toisaalta Japani on elänyt matalan talouskasvun aikaa jo melko pitkään, mikä osaltaan voi myös selittää työttömyyslukuja. Ajankäyttöä kuvasin pylväillä, koska valitsin vain kaksi tekijää. Kartan luettavuus tosin kärsii pylväiden paljoudesta, mutta yleisesti voi todeta, että harrastuksiin kulutetaan vähemmän aikaa kuin eri viihteen muotoihin. Toisaalta harrastuksen voi käsitteenä ymmärtää monella tapaa. Ajankäyttö jossain määrin korreloi työttömyyden kanssa, mutta ei niin, että siitä syntyisi räikeitä eroja prefektuurien välillä.
Alla vielä yksi pienempi aluekartta, Chubun alueelta. Luokkavaihtelut kärsii taas prefektuurien vähästä määrästä, mutta pylväät erottuvat pearmmin. Toisaalta pylväät kertovat samaa tarinaa kuin ylmepi kartta: Erilaisiin viihteen muotoihin käytetään enemmän aikaa kuin harrastuksiin.
Kaiken kaikkiaan karttaluomuksillani on, toivottavati, jonkintasoinen informaatioarvo. Ilmiöt eivät ehkä täydellisesti korreloineet toistensa kanssa, mutta yhteyksiä voi erottaa. Ainakin, jos oikein kunnolla siristelee. Karttoja oli jännä toteuttaa, varsinkin, kun Japanista saatavilla olevat materiaalit olivat hirvittävän monipuolisia ja aluejako oli toimiva ja tarpeeksi moniosainen. Pinta-alataan vähän Suomea suurempaa maata tutkisin erittäin mielelläni lisääkin. Nämä luomukset olkoon ensimmäisiä, mutta toivottavasti ei viimeisiä.
Lähteet:
Rautakoski, H:Kurssikerta 7. Loppuhuipennus. <https://blogs.helsinki.fi/helenrau/2016/03/02/kurssikerta-7-loppuhuipennus/> Luettu: 15.3.2016.
Statistics Bureau. Statistics Japan: <http://www.stat.go.jp/english/index.htm> Luettu: 15.3.2016.
Japan Prefectures Map: <http://www2m.biglobe.ne.jp/ZenTech/English/Japan/Map/Japan_Prefectures_Map.htm> Luettu: 15.3.2016.