Meteoriittisadetta

Kuudes kurssikerta alkoi reissulla raikkaaseen ulkoilmaan. Tarkoituksena oli kerätä ryhmässä gps-pisteitä mieluusti johonkin aiheeseen liittyen. Päätimme Kanervan ja Nean kanssa paikantaa lähialueen puistonpenkkejä. Kerätyt pisteet tuotiin koneelle ja lisättiin kartalle, josta näki myös kulkemamme reitin. Geokoodausharkan jälkeen päästiin omien karttojen tuottamisen pariin.
Kurssikerran itsenäistehtävänä oli tuottaa karttoja erilaisista hasardeista, jotka soveltuisivat opetuskäyttöön. Päätin tehdä kolme eri karttaa kolmesta eri hasardista sen sijaan, että olisin syventynyt yhteen ilmiöön tarkemmin.

Ensimmäisen kartan tein 6 richterin ja sitä suuremmista maanjäristyksistä vuodesta 2005 eteenpäin. Maanjäristykset näyttävät sijoittuvan aika säännönmukaisesti litosfäärilaatojen saumakohtiin. Tähän osin vaikuttaa se, että valitsin tarkasteluun maanjäristysten voimakkuuksia, jotka esiintyvät melko yleisesti ympäri maapalloa, toisaalta myös selkeästi keskittyen tiettyihin litosfäärilaatojen saumoihin. Valintani on siis ehkä tarpeeksi yleistävällä tasolla niin, että se antaa hyvän kuvan maanjäristyksistä maailmanlaajuisella tasolla. Toisaalta kartasta ei voi kertoa mihin esimerkiksi voimakkaimmat maanjäristykset kohdistuu, asia, mitä olisin voinut visualisoida kartalla erivärisinä palluroina. Ensimmäisen kartan kohdalla en edes miettinyt pisteiden kuvaamista muulla kuin palloilla, mutta ne toimivat visuaalisesti kartassa mielestäni tarpeeksi informatiivisesti.

Maanjäristyskartta_2

Toisen kartan tein maailman tulivuorista. Tosin tieto siitä, kuuluuko tähän tulivuorten kategoriaan vain aktiiviset tulivuoret, olisi tärkeä lisä. Tieto, mikä kartastani puuttuu. Keskittymistä litosfäärilaattojen saumakohtiin voi havaita ja tulivuoria esiintyy suurelta osin samoilla alueilla kuin maanjäristyksiä. Näistä kahdesta endogeenisesta toiminnasta voisi myös tehdä päällekkäiset kartat niiden samanlaisen ilmenevyyden takia. Annamaria Rossi toteutti blogiinsa tällaisia karttoja, ja mielestäni ne olisivat opetuksessa erittäin toimivia. Päällekkäisten ilmiöiden kuvaamisella voisi saada oppilaat pohtimaan ilmiöiden välistä korrelaatiota ja syitä sille, miksi näin tapahtuu. Opetuksellisessa melessä on tärkeää viesittää tietoa, mikä ei ole harhaanjohtavaa, joten aineiston tarkistaminen on paikallaan, varsinkin jos siinä ilmaistaan, että Ruotsissa on tapahtunut tulivuorenpurkaus 1960-luvulla.

Tulivuoret_2

Kolmannen kartan tein löydetyistä meteoriiteista vuodesta 1900 lähtien. Olin niin extra, että kuvasin meteoriitti-iskuja tähdillä. Ilmiönä tämä on kahteen aikaisempaan hieman irrallinen, koska se on ilmiönä satunnainen, jolla ei ole mitään selkeää syys-seuraussuhdetta. Kuten Miro Mujunen toteaa blogissaan: ”Toisin on esimerkiksi meteoriittien kohdalla, joiden törmäysten synnyttämät astrobleemit ovat syntyneet sattuman tuloksena, mikä taas ei mahdollista niinkään maantieteellisten säännöllisyyksien tai korrelaatioiden tarkastelua”. Ilmiötä on siis vaikea littää mihinkään vallitsevaan luonnonilmiöön, vaan ennemminkin avaruudessa tapahtuviin liikkeisiin ja ratoihin ja muuhun jännään astrofysiikkaan ja tähtiteteeseen. Mutta kartta sentään kertoo jotain meteoriitti-iskujen jakautumisesta maapallolla, vaikka sille ei voi antaa mitään maantieteellistä syytä. Esimerkiksi Yhdysvallat on ollut monen meteoriitin tiellä, mutta miksi näin on, sitä on vaikea sanoa. Kartta jää siis informaatiotasoltaan melko yksiulotteiseksi eikä se varmaan tarjoa opetukseen mitenkään rikasta sisältöä.

Meteoriitit_2

Erilaisia hasardikarttoja käytettäessä opetuksessa voisi myös miettiä sitä, millä aikavälillä ilmiöitä haluaa kuvata. Onko ajankohtaisempaa esimerkiksi kuvata maanjäristyksiä 20 vai 5 vuoden ajalta. Omat karttani on ominaisuuksiltaan yksinkertaisia ja ne ovat helppolukuisia, mutta ne tarvitsivat tuekseen esimerkiksi kartan litosfäärilaatoista, jotta ne soveltuisivat paremmin opetusmateriaaliksi.

 


Lähteet:

Rossi, A. (2016): Kurssikerta 6 – Pisteaineistojen esittäminen kartalla. https://blogs.helsinki.fi/ajrossi/2016/02/26/kurssikerta-6-pisteaineistojen-esittaminen-kartalla/. Luettu: 15.3.2016.

Mujunen, M. (2016): Kurssikerta 6- Hasardit maailmankartalla. https://blogs.helsinki.fi/mimumimu/2016/02/29/kurssikerta-6-hasardit-maailmankartalla/. Luettu:15.3.2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *