Viidennen kurssikerran sisältö oli jokseenkin tuttua, olin aikaisemmin muutaman kerran kokeillut bufferianalyysejä (QGisillä tosin). Muistikuvat niistä, kuten aina, olivat hataria, joten kertaaminen oli hyvinkin paikallaan. Objektien teko oli mielestäni ihan mieluisaa puuhaa, vaikka se välillä aikamoiseksi tuijotukseksi menikin. Puskurointi ja itse laskeminenkin olivat suhteellisen sujuvia työvaiheita. Eniten päänvaivaa aiheutti boundary select- työkalu, mikä johti aggressiiviseen hiiren klikkailuun. Ongelma kuitenkin johtui siitä, miten eri layerit olivat valittuna. Asia, mikä myös johti aggressiiviseen hiiren klikkailuun. Tämän saman ongelman kohtasin myös Malmin lentokenttätehtävässä, kun laskettiin melualueella asuvien asukkaiden määriä.

Rajaehtoja analyyseille asettaa varmasti käytössä oleva aineisto ja se kuinka laajaa se on ja millaista tietoa se sisältää. Bufferoinnin avulla voi toteuttaa erilaisia spatiaalisia analyysejä, esimerkiksi jos halutaan kartoittaa jonkun ilmiön vaikutusaluetta, ja analysoida, mitä sen sisälle jää. Esimerkiksi uudet rakennushankkeet tai jotkin ympäristöongelmat voisivat olla sellaisia, että niitä puskuroimalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten ja mihin rakennetaan tai miten esimerkiksi tulviin voidaan varautua.

Bufferointi ei ehkä ole vahvinta osaamisaluettani, vaikka se melko yksinkertaiselta vaikuttaakin. Oma älyllinen toimintani näytti asettavan jo oman rajansa analyysin käytölle. Mutta mitä QGisillä bufferoinnista muistan, se oli tuskaa, mutta mäppärillä tehtynä vähemmän tuskaa, vaikka se onkin herkkä herjaamaan kaatumista. Voin yhtyä Kanerva Matveisen toteamukseen: ” Käyttämämme toiminnot MapInfolla ovat olleet yksinkertaisia ja helpohkoja, minkä vuoksi asioita, joita pystyy tutkimaan, ei ole vielä valtavasti. Kurssin aikana on tullut toistettua samoja asioita ja toimintoja niin paljon, että toiminnot ovat jääneet mieleen jo melko hyvin ja hiiri muistaa liikkua lähes aina oikeaan paikkaan oikeaa toimintoa varten”. Varsinkin tietokantoihin liittyvät toiminnot on parhaiten mieleen jääneitä tehtäviä, sillä niitä on useammalla kurssikerralla jossain muodossa tullut rämplättyä.

Alla taulukoituna kurssikerran tehtävien vastauksia.

Lähdeviittaukset:

Matveinen, K: (2016). Kurssikerta 5- puskurointia. https://blogs.helsinki.fi/kanervam/2016/02/20/kurssikerta5_puskurointia/. Luettu: 9.3.2016.