Letto

 

 

 

 

 

 

 

Letot ovat reheviä ja ravinteikkaita soita. Ne voivat olla nevojen tapaan puuttomia ja vetisiä avosoita, mutta myös puustoisia, koivua tai kuusta kasvavia soita. Pensaskerroksessa erilaiset pajut ja kataja ovat yleisiä. Kenttäkerroksessa esiintyy nevojen tapaan ruohovartisia kasveja, mutta kuivilla ja karuilla mätäspinnoilla voi olla runsaastikin varpuja. Letoilla esiintyy muista suotyypeistä poiketen runsaasti muita kuin rahkasammalia. Letto on Etelä-Suomessa harvinainen suotyyppi, sillä ne on ravinteisuutensa takia aikoinaan raivattu usein pelloiksi.

Tunnusomaisia lajeja: kampasammal, kultasammal, rassisammal ja lettolierosammal.

Tavataan myös: ruskorahkasammalta ja seinäsammalta.

KAMPASAMMAL, KÄRRKAMMOSSA, HELODIUM BLANDOWII

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Kampasammal on kookas jopa 15 cm korkea. Sen muistuttaa haaromistavaltaan sulkasammalta, mutta sen sivuhaarat eivät ole kokonaan yhdessä tasossa, kuten seinäsammalella, vaan ne kiertävät hieman vartta. Sivuhaarat ovat myös harvemmassa ja ne muuttuvat alempana karheiksi ja kovan lankamaisiksi. Sulkasammalesta poiketen lehtien ja versojen kärjet eivät ole koukkumaisen käyrät.
Elinympäristö: Kampasammalta kasvaa letoilla, nevoilla, lähteiköissä ja joskus korvissa.
Levinneisyys: Sammal esiintyy koko Suomessa yleisenä

KULTASAMMAL, GYLLENMOSSA, TOMENTYPNUM NITENS

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Kultasammal kasvaa 10–15 cm korkeaksi. Sammal on väriltään kullanhohtoinen ja oljenkeltainen. Sen sivuhaarat ovat melko sulkamaisesti sijoittuneet. Kultasammalen ulkoasu on pehmeän pörröinen ja sen varrella on ruskeaa huopaa
Elinympäristö: Kultasammal kasvaa lettojen mätäspinnoilla.
Levinneisyys: Koko Suomessa yleinen lettolaji.

LETTOLIEROSAMMAL, KORVSKORPIONMOSSA, SCORPIDIUM SCORPIOIDES

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Lettolierosammal on kookas sammal ja sen versot kasvavat 7-30 cm pitkiksi. Sammal ovat väriltään tumma ja kiiltävä. Se muodostaa tiheitä kasvustoja maalla, mutta kasvaa vedessä yksittäisinä lieroina. Sammalen sivuhaarat ovat sijoittuneet epäsäännöllisesti ja ne ovat melko harvassa.
Elinympäristö: Sammalta esiintyy märällä ja ravinteikkaalla letolla usein lettorimmissä upoksissa sekä järvissä ja lammissa.
Levinneisyys: Lettolierosammalta esiintyy koko Suomessa. Sammal on pohjoisessa yleinen, mutta etelässä sitä esiintyy vain paikoittain.

RASSISAMMAL, PIPRENMOSSA, PALUDELLA SQUARROSA

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Rassisammal muodostaa hentoja jopa 10–15 cm korkeita tiheitä kasvustoja. Sammalen versot ovat pystykasvuisia ja lähes haarattomia. Sen lehdet ovat kaarevasti taaksepäin kääntyneet ja ne kasvavat säännöllisissä riveissä. Sammal muistuttaa ”piipunrassia”, josta on saanut nimensäkin. Rassisammalen varrella on ruskeaa huopaa.
Elinympäristö: Rassisammalta esiintyy letolla ja lähteikössä.
Levinneisyys: Sammalta esiintyy koko Suomessa. Se on pohjoisessa yleinen ja etelässä paikoittainen.