Tietoa sammalista

Tietoa sammalista

Etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten sammalet ja dinosaurukset liittyvät toisiinsa?
2. Onko sammalilla juuria?
3. Miten sammalet lisääntyvät?
4. Missä sammalia kasvaa?
Sammalet ja dinosaurukset

Kaikki ovat varmasti nähneet sammalia metsässä kulkiessaan. Sammalet muodostavat vihreän, pehmeän ja peittävän maton metsän pohjalle. Usein sammallajit täyttävät koko metsän pohjakerroksen. Niitä kasvaa myös kivillä, puun rungoilla, suolla ja vedessä.

Ensimmäiset kasvit siirtyivät elämään vedestä maalle ordoviikkikaudella yli 400 miljoonaa vuotta sitten. Kasvit muistuttivat nykyisiä maksasammalia. Sammalet pitivät maan kosteana ja sitoivat hiekan paikalleen. Näin ne mahdollistivat monen muunkin uuden kasvilajin selviämisen maalla. Vasta kasvien valloitettua maan oli eläinten mahdollista siirtyä elämään maalle.

Dinosaurukset ilmestyivät maapallolle paljon myöhemmin, vasta triaskaudella 200 miljoonaa vuotta sitten. Dinosauruksista monet olivat kasvissyöjiä. Kasvien maan valloituksen takia niillä oli ruokaa. Ilman sammalten aloittamaa maan valloitusta ei dinosauruksilla olisi ollut ruokaa eikä niitä olisi mahdollisesti koskaan kehittynyt.

Onko sammalilla juuria?

Sammalet ovat kasveja kuten voikukka tai kuusi, mutta ne ovat rakenteeltaan näitä hieman yksinkertaisempi. Sammalet jaetaan kahteen pääryhmään lehtisammaliin ja maksasammaliin. Lehtisammalilla on lehdet ja varsi. Maksasammalilla voi olla lehdet ja varsi tai sitten ne ovat sekovarrellisia kuten jotkut levät esim. rakkolevä.

Sammalilla ei ole juuria. Ne ottavat veden ja ravinteet suoraan varren ja lehtien kautta. Maahan sammalet kiinnittyvät juurtumahapsien avulla. Sammalet kasvavat pituutta yläpäästään ja lahoavat alapäästään. Kosteilla kasvupaikoilla lahoavasta aineksesta syntyy turvetta, kun taas kuivemmissa metsissä humusta tai multaa. Sammalet eivät kuole ja lakastu monien ruohovartisten kasvien tapaan syksyllä vaan ne ovat vihreitä kesät talvet.

sammal1

Miten sammalet lisääntyvät?

Sammalet ovat kasveja kuten voikukkakin, mutta toisin kuin voikukka ne eivät tee siemeniä. Sammalet ovat sanikkaisten tavoin itiökasveja ja ne tuottavat itiöitä. Sammalet lisääntyvät suvullisesti. Esimerkiksi karhunsammalilla on erilliset naaras- ja koirassammalyksilöt. Siittiöt kypsyvät koirassammalien latvaan kehittyvässä ”kupissa”, siittiöpesäkkeessä, ja munasolut naarassammalien munapesäkkeissä. Voikukalla siitepöly leviää tuulen mukana, mutta karhunsammalilla siittiöt tarvitsevat vettä voidakseen uida hedelmöittämään munasolun naarassammalyksilöön.

sammal2sammal3Kuvassa karhunsammalen itiö- ja siittiöpesäkkeitä. Vasemmalla siittiöpesäkkeitä, keskellä itiö- ja siittiöpesäkkeitä ja oikealla itiöpesäkkeitä.

Missä sammalia kasvaa?

Suomessa on sammalia lähes 900 lajia. Erilaisilla kasvupaikoilla on jokaisella omanlaisensa sammallajisto, koska erilaiset sammallajit tarvitsevat eri määrän valoa, vettä ja lämpöä menestyäkseen. Jos ympäristön olosuhteet muuttuvat, muuttuu myös sammallajisto. Jotkin lajit kuitenkin ovat hyvin suvaitsevaisia kasvupaikkavaatimusten suhteen ja ne viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla. Yleisesti ottaen parhaiten sammalet menestyvät kosteilla ja ravinteikkailla kasvupaikoilla, jossa sammalten osuus pohjakerroksesta ja niiden lajimäärä on suurin.

Sammalia tavataan myös hyvin kuivissa ja karuissa paikoissa. Toisin kuin ruohovartiset kasvit, sammalet kestävät hyvin kuivuutta ja ne voivat kasvaa jopa paljailla kallioilla ja kivillä. Vaikka sammal olisi aivan rutikuiva, sateella se imee itseensä kosteutta ja herää eloon uudelleen ”kuivahorroksesta”. Monet sammallajit ovat todellisia kasvimaailman selviytyjiä ja ne ovat muihin kasveihin verrattuna laajalle levittäytyneitä.

sammal4